Maatalousyrittäjien työterveyshuollon vaikuttavuus terveyden edistämisessä tyypillisimmissä kansanterveysongelmissa maatalousyrittäjien kokemana Kauhajoella

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maatalousyrittäjien työterveyshuollon vaikuttavuutta terveyden edistämisessä tyypillisimmissä kansanterveysongelmissa maatalousyrittäjien kokemana Kauhajoella. Vaikuttavuutta selviteltiin maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittymisen jälkeen tapahtuneiden elintapamuutosten avulla. Opinnäytetyön avulla haluttiin myös selvittää onko maatalousyrittäjien työterveyshuollon antama neuvonta ja ohjaus riittävää kyseisissä terveysongelmissa. Maatalousyrittäjille annettiin myös mahdollisuus kertoa miten he haluaisivat kehitettävän terveyttä edistäviä toimintamuotoja maatalousyrittäjien työterveyshuollossa. Opinnäytetyössä valittiin tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja tutkimusstrategiana käytettiin survey-tutkimusta. Tutkimuksen perusjoukkona oli Kauhajoen terveyskeskuksen maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyneet maatalousyrittäjät. Tutkimus oli systemaattinen otantatutkimus, jossa aineistoa kerättiin kyselylomaketta apuna käyttäen. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sekä näiden välimuotoisia kysymyksiä. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa määriteltiin keskeiset asiasanat sekä käsiteltiin elintapojen vaikutusta tyypillisimpiin kansanterveysongelmiin. Tyypillisimmiksi kansanterveysongelmiksi tässä opinnäytetyössä määriteltiin: sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, kohonnut verensokeri ja diabetes, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ylipaino ja lihavuus, hengityselinten sairaudet, henkinen hyvinvointi sekä tapaturmat. Elintavoista käsiteltiin ravintoa, liikuntaa, alkoholia, tupakkaa sekä unta ja lepoa. Saatujen tulosten mukaan maatalousyrittäjien työterveyshuollolla oli vaikuttavuutta terveyden edistämisessä tyypillisimmissä kansanterveysongelmissa. Vaikuttavuus näkyi positiivisina elintapamuutoksina lähes kolmanneksella vastaajista (28 %). Reilusti yli puolet vastaajista koki saaneensa maatalousyrittäjien työterveyshuollosta riittävästi tietoa opinnäytetyössä käsitellyistä kansanterveysongelmista (72 %) sekä elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja terveyden edistämiseen (66 %). Terveyttä edistävinä työmuotoina toivottiin maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämänä mm. liikuntakursseja ja terveyteen liittyviä toimintapäiviä.The purpose of this thesis was to examine the conduciviness of healthiness by occupational health care in the most typical national health problems for agricultural entrepreneurs in Kauhajoki. The effectiviness was measured by health-positive changes in lifestyle after joining in the occupational health care program. Another function of this thesis was to clarify whether the counseling and guidance of the occupational health care for agricultural entrepreneurs is sufficient in the health problems in question. Agricultural entrepreneurs were also given an opportunity to tell how would they like to see health-conducive forms of activity developed in the occupational health care program. Research method used for this thesis was quantitative, i.e. quantifiable research. The research was conducted as a survey. The population of the research consisted of agricultural entrepreneurs who had joined the occupational health care program in Kauhajoki health care center. The research was a systematic sample analysis in which material was collected with questionnaires. The questionnaire contained both structured and open questions Theoretical part of the thesis consisted of fundamental data and handling of the effects of lifestyle for the most typical national health problems. The most typical national health problems were defined in this thesis as: heart- and circulatory system organ diseases, high blood sugar value and diabetes, high blood cholesterol concentration, musculoskeletal system diseases, obesity, respiratory organ diseases, mental well-being and accidents. Nutrition, exercise, alcohol, smoking and sleep were taken into consideration in measuring lifestyle. The results indicate that the occupational health care program for agricultural entrepreneurs has an impact in advancing health care against the most common national health problems. The impact was seen as positive changes in lifestyle for 28 per cent of the answerers. Well over half of the answerers felt they had received enough information about both the health problems mentioned in thesis (72 %) and the effects of lifestyle with regard to health-conduciviness from the occupational health care program (66 %). Exercise courses and healthiness related activity days arranged by the occupation health care for agricultural entrepreneurs, for example, were on the wishlist for the answerers as health-conduciving methods