ASUNTOYHTIÖN PARVEKEKORJAUSPROSESSIN KEHITTÄMINEN

Yhä useammalle taloyhtiölle tulee eteen tulevaisuudessa tilanne, jossa parvekkeiden ja julkisivujen pelkkä kevyt pintakorjaus ei tule kysymykseen. Rakenteet ovat päässeet jo niin huonoon kuntoon, että useassa tapauksessa taloudellisesti järkevin vaihtoehto on uusia rakenteet kokonaan. Tämän vuoksi onkin tärkeää, miten taloyhtiössä ryhdytään toteuttamaan usein erittäin kallista ja vaativaa korjaushanketta. Tämän opinnäytetyön aiheena on asuntoyhtiön parvekekorjausprosessin kehittäminen. Työn tavoitteena oli löytää dokumentoinnin avulla asioita, joilla on vaikutusta julkisivuhankkeen etenemiseen ja onnistumiseen. Dokumentointikohteena oli Kotkassa sijaitsevan Asuntoyhtiön Papinkatu 2:n parvekkeiden korjaushanke. Parvekkeet korjasi Hämeen teräsrakenne Oy ja kohteen purkutyöt teki Rakennus Partio Oy. Korjauksen lähtökohtana oli asuntoyhtiön teettämä kuntotutkimus sekä jatkotutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuntotutkimusten ja muiden pohjatietojen analysointia, parvekkeiden asennustyön seurantaraportointia, kuvausdokumentointia ja hankkeeseen osallistuneiden tahojen haastatteluita. Suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää, että taloyhtiö saa käyttöönsä ajantasaisen tiedon markkinoilla käytettävistä korjausmenetelmistä ja tuotteista. Vertailu eri tuotteiden ja menetelmien välillä ei ole helppoa, koska huomioon on otettava useita eri asioita. Yksi merkittävä asia onkin korjausajan pituus. Markkinoilla on tarjolla valmiusasteeltaan pitkälle kehitettyjä tuotteita, joiden avulla voidaan paikanpäällä tehtyä työtä lyhentää. Tämä vähentää merkittävästi korjauksesta asukkaille koituvaa haittaa sekä parantaa korjausprosessin hallittavuutta.In the future, an ever growing number of housing cooperatives will be faced with a situation where mere light superficial reparation will not be a possible solution for repair of balconies and facades. The condition of the structures has become so poor that in many cases the economically most sensible alternative is to renew the structures completely. Therefore, it is important to consider how a housing cooperative begins to realize the often expensive and demanding repair project. The subject of this thesis is the development of a balcony repair process in a housing cooperative. The aim of the thesis was to find with the help of documentation ways to influence the progress and the success of a facade project. The target of the documentation was the balcony repair project in a housing cooperative called Papinkatu 2 in the town of Kotka. The repair of the balconies was performed by a company called Hämeen teräsrakenne Oy and the demolition work in the site was performed by a company called Rakennus Partio Oy. The starting point for the renovation was a condition survey and an additional survey which the housing cooperative had made. The survey methods used were analyzing the condition surveys and other basic information, reporting on the monitoring of the installation work of the balconies, documenting the description and interviews of operators involved in the project