KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVAIHDON KEHITTÄMISEHDOTUKSIA

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on etsiä Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijavaihdon kehittämiskohteita sekä suunnitella ja testata vaihtopalautelomake. Toimeksianto saatiin koulutusjohtaja Heli Itkoselta. Ammattikorkeakoulu haluaa antaa parempia ohjeita ulkomaille lähteville opiskelijoille. Tätä tietoa saadaan ulkomailla jo olleilta opiskelijoilta. Tarkoituksena on myös selvittää, miten Kajaanin ammattikorkeakoulu voisi lisätä vaihtoon lähtevien ja tulevien opiskelijoiden määrää sekä mitkä syyt estävät opiskelijoita lähtemästä ulkomaille. Lomakkeen avulla selvitetään, mitä mieltä opiskelijat ovat vaihtoon lähtemisestä, vaihtoon lähtemisen vaikeudesta, asumisesta ja elämisestä kohdemaassa, opiskelusta ja työn määrästä. Opiskelijat kertovat mielipiteensä myös siitä, miten hyväksilukeminen opiskelijoiden mielestä hoidetaan Kajaanissa. Tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa palautelomake vaihdossa olleille opiskelijoille. Lomaketta testattiin lukuvuonna 1998 - 1999 vaihdossa olleilla hallinnon ja kaupan alan (HaKa), sosiaali- ja terveysalan (SoTe) sekä tekniikan ja liikenteen alan (TeLi) opiskelijoilla. Hallinnon ja kaupan alalle kyselylomake jaettiin myös osalle lukuvuonna 1997 – 1998 vaihdossa olleille opiskelijoille. Tutkituilta saatu palaute on esitetty tässä opinnäytetyössä. Vaihtopalautelomaketta on muokattu saadun palautteen perusteella. Tästä lähtien on tarkoitus, että kaikkien alojen opiskelijat täyttävät palautelomakkeen vaihdosta tultuaan. 2 Opiskelijavaihdon kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Kajaanin ammattikorkeakoulu ei ole tähän mennessä kerännyt järjestelmällisesti palautetta vaihdossa olleilta opiskelijoita ja tämä vaikuttaa edelleen siihen, että kehittäminen on ollut satunnaista. Tavoitteena on ollut etsiä kehittämiskohteita ja muokata ne Kajaanin ammattikorkeakouluun sopiviksi. Kansainvälisyyttä ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta. Vastaajista 62,5 % oli naisia ja 37,5 % miehiä. Vastanneista 77 % oli vaihdossa kolmesta viiteen kuukautta. Puolet vastanneista opiskelijoista nimesi kielitaidon tärkeimmäksi syyksi lähteä vaihtoon. Kielikursseja järjestettiin 70 %:lle vastanneista. Tutkituista 36 % oli sitä mieltä, että työn määrä kohdeoppilaitoksessa oli sama kuin Kajaanissa. Tutkituille on luettu hyväksi keskimäärin 8,7 opintoviikoa. Vastanneista 94 % oli tyytyväisiä vaihtoon kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla tutkituita on kuitenkin määrällisesti niin vähän, ettei tutkimustuloksia pysty yleistämään koko ammattikorkeakoulua koskeviksi. Hallinnon ja kaupan alan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sopeutuivat kohdemaan oloihin paremmin kuin tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat. Opiskelijat toivoivat saavansa mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa kohdemaasta ja –oppilaitoksesta ennen vaihtoon lähtöä. Toisessa luvussa kerrotaan, minkälainen on kansainvälisesti suuntautunut ihminen ja kansainvälisesti menestyvältä johtajalta vaadittavia piirteitä. Kolmannessa luvussa esitellään Kajaanin ammattikorkeakoulu, sen koulutusalat ja kansainvälinen toiminta. Luvussa neljä kerrotaan tutkimuksen toteuttamisesta ja luvussa viisi esitellään tutkimuksen tulokset. Niistä on hyötyä opiskelijalle, joka on lähdössä ulkomaille ja joka haluaa tietää kohdemaassa aikaisemmin olleiden vaihto-opiskelijoiden mielipiteitä kohdemaasta ja -oppilaitoksesta. Kappaleessa kuusi on pohdinnan lisäksi kansainvälisen toiminnan kehittämisehdotuksia