Suositeltavat käytänteet neurokirurgisen tehovalvontapotilaan tajunnantason tarkkailuun

Tämä opinnäytetyö kuuluu yhtenä osaprojektina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen toimialan ja Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön laadunkehittämishankkeeseen, joka on aloitettu vuonna 2007 ja jatkuu vuoteen 2012. Projektin tarkoituksena on kehittää tutkittuun tietoon perustuvia suositeltavia hoitotyön käytänteitä Töölön sairaalan Neurokirurgiselle tehovalvontaosastolle sekä ylläpitää hoitohenkilökunnan ammattitaitoa, helpottaa uusien sairaanhoitajien perehtymistä työhön ja auttaa hoitotyön opiskelijoiden ohjauksessa. Helsingin yliopistollisen sairaalaan operatiivinen tulosyksikkö vastaa neurokirurgisten palveluiden tuottamisesta HUS-sairaanhoitoalueella. Neurokirurgiselle potilaalle on ominaista, että aivoverenvuodon tai muun traumaattisen aivotapahtuman seurauksena kallonsisäinen paine (ICP) kasvaa. Kallonsisäisen paineen kasvaessa tajunnantaso heikkenee ja potilaan toipumisennuste saattaa huonontua. Neurokirurgisen potilaan hoitotyössä yksi keskeisimpiä asioita on tarkkailla potilaan tajunnantasoa. Neurokirurgisen tehovalvontapotilaan hoitotyöhön kuuluu keskeisesi sedaatio, eli potilaan rauhoittaminen lääkkeellisin keinoin. Potilaan sedaatioastetta tarkkaillaan jatkuvasti koko hoidon ajan. Sedaation keskeytyksen jälkeen hoitotyön arviointiin kuuluu potilaan tajunnantason tarkkailu Glasgow´n kooma-asteikon sekä sanallisen arvioinnin avulla. Potilas on sedaation aikana intuboituna hengityslaitehoidossa, joka estää normaalin kommunikaation hoitohenkilöstön kanssa. Tajunnantasoa tarkkailtaessa ja sedaatioastetta arvioitaessa on huomioitava myös potilaan kohonnut kehonlämpö, kipuaste sekä verensokeri, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi kallonsisäisen paineen nousuun. Suositeltavat käytänteet koottiin yhteistyössä Neurokirurgisen tehovalvontaosaston ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja ohjaavan opettajan kanssa. Suositeltavat käytänteet perustuvat tutkittuun tietoon, hyväksi havaittuihin toimintoihin sekä kokemusnäyttöön. Suositukset on jaettu kolmeen osaan; 1. sedaatioon ja tajunnantason arviointiin, tarkkailuun ja kirjaamiseen, 2. kivun arviointiin, hoitoon ja kirjaamiseen sekä 3. kallosisäisen paineen seurantaan, hoitoon ja mittaamiseen. Töölön sairaalan neurokirurgisen osaston henkilökunta arvioi suositusten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä arviointikokouksessa marraskuussa 2009. Suositeltavat käytänteet esiteltiin henkilökunnalle 2009 joulukuussa. Laadittuja suosituksia voidaan jatkossa mitata ja täsmentää.Recommended practices in consciousness monitoring of a neurosurgical patient in intensive care unit This thesis is part of caring quality developing programme organized by The Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS), HUCH Hospital-operative industry and the Laurea University of Applied Sciences. The programme is started in 2007 and continues until year 2012. Aims of our thesis are to develop evidence-based recommended practices to the neurosurgical intensive care unit of Töölö Hospital, to maintain the professional skills of nursing staff, to ease the familiarizing of new nurses and to help the initiation of nursing students. The Helsinki University Central Hospital is responsible to produce services of all neurosurgical operations in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. It is characteristic of a neurosurgical patient to increase the intracranial pressure (ICP) in cerebral haemorrhage or in another brain injury. When ICP increases the consciousness level falls and the prognosis of the recovery might deteriorate. It is also characteristic to monitoring a consciousness level of a patient. Intensive care of a neurosurgical patient often includes sedation. The sedation level of a patient is monitored constantly during intensive care. After the sedation interruption, the evaluation of nursing includes monitoring of consciousness level with Glasgow Coma Scale and with verbal evaluation. During sedation the patient is mechanically ventilated in respiratory and incapable to communicate with nursing staff. While monitoring the consciousness level and the sedation level of a patient, pain, body temperature and glucose balance must be observed. These symptoms can influence intracranial pressure significantly. Recommended practices were collected in co-operation with the neurosurgical intensive care unit, the Laurea University of Applied Sciences students and the mentoring teacher. The recommended practices are based on evidence, tried and found methods and experience of the nursing staff. The recommendations were divided into three categories; 1. Level of sedation and consciousness, observation and recording 2. Evaluation of pain, treatment and recording 3. Monitoring the intracranial pressure, treatment and measurement. Nursing staff of neurosurgical intensive care unit of Töölö hospital evaluated usability and benefits of recommended practices in November 2009. Recommended practices were completed and presented in December 2009. Recommended practices can be measured and specified in the future