ELÄMÄNTYÖNÄ PERHEHOITO : Kehitysvammaisten henkilöiden pitkäaikainen perhehoito

Opinnäytetyössä tutkitaan kehitysvammaisten henkilöiden pitkäaikaista perhehoitoa. Pitkäaikaisella perhehoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kehitysvammaisen henkilön asuminen ja eläminen tapahtuvat pääsääntöisesti perhehoitoperheessä. Työn lähtökohtana oli tarkoitus lisätä tietoa kehitysvammaisten henkilöiden pitkäaikaisesta perhehoidosta sekä tuoda kehitysvammaisten henkilöiden perhehoitajien ääni kuuluville. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä POKEVA (Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö) – hankkeen kanssa. Opinnäytetyössä tutkitaan sitä, mitä on kehitysvammaisen henkilön kanssa tehtävä pitkäaikainen perhehoito, millaista tukea, etuuksia, palveluita ja korvauksia perhe on saanut perhehoitoon liittyen, mitä on jääty kaipaamaan ja millainen on ollut perheen elämänkulku ”perhehoitotien” varrella. Tutkimuksen lisäksi laadittiin myös toimintaohje perhehoitajille. Tutkimukseen osallistui neljä perhettä, jossa on kehitysvammaisia henkilöitä pitkäaikaisessa perhehoidossa ja perheet työhön hankittiin POKEVA-hankkeen kautta. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia ja perheiden omia kertomuksia. Tutkimustulosten mukaan jokainen perhehoitoperhe on omanlaisensa, eikä yhtä ja tiettyä tyyppiä ole olemassa. Jokainen perhe teki työtä omalla tavallaan. Jokaisessa perheessä elettiin ensisijaisesti tavallisen perheen arkea. Kaikki perheet saivat hyvin samankaltaisia etuuksia ja palveluita, mutta tulosten suurimmat ristiriidat näkyivät siinä, kuinka perheet kokivat asiat. Perheiden näkemykset tarvitsemastaan tuesta otettiin huomioon myös perhehoitajille tarkoitetun toimintaohjeen laatimisessa. Johtopäätöksenä pystyy toteamaan, että perhehoito on yksi hyvä vaihtoehto kehitysvammaisen henkilön elämisen ja asumisen järjestämiseksi. Tiedottamalla ihmisille perhehoidosta, voitaisiin varmasti lisätä perhehoitajien määrää.The thesis work is about a long term foster care of disabled people. The term ‘long term foster care’ describes a situation when a disabled person mostly lives her/his life in a foster care family. The basis of the thesis is to increase the knowledge of a long term foster care of disabled people and to let the voices of the foster care providers be heard. The thesis work was made in cooperation with a project of POKEVA. We researched in our thesis work how is a long term foster care of a disabled person like, and what kind of support, benefits, services and reimbursements the families have had concerning the foster care. What families were lacking and how their lives developed on the ‘path of foster care’ were also important factors in our thesis. Besides the research, we contrived a guideline for the providers of foster care. There were four families participating in the research. They all had disabled people in a long term foster care and we found the families through the project of POKEVA. We collected our information and sources by using interviews in themes, participating observing and the personal stories of the families. Among the results of the research, every foster care family is unique, and that there is no prototype of a family. All the families had their own ways to work things through, and in all the families the life was like in ‘normal’ families. The benefits and services provided for the families were approximately the same, but the families experienced the results of them very differently. We took into a consideration all these experiences of the families, when we made the guideline for the providers of the foster care. We would like to conclude that the foster care is a good option to organize the life and living of a disabled person. By informing people of the foster care it can be possible to increase the number of the providers of foster care