Saattohoidon toteutuminen Uudessakaupungissa : Hoitajien ja omaisten näkökulma

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää saattohoidon toteutumista Uudessakaupungissa Vakka-Suomen sairaalan sisätautiosaston hoitajien sekä leskeksi jääneiden puolisoiden mielestä. Tarkoituksena oli saada asiasta kahden eri tahon näkökulma. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan käyttää saattohoidon kehittämiseen Uudessakaupungissa. Sisätautiosaston hoitajien kvantitatiivinen kyselytutkimus, suoritettiin 16.1.-6.2.2007. Kyselylomakkeet sisälsivät sekä strukturoituja kysymyksiä että kolme avointa kysymystä saattohoidosta sisätautiosastolla. Kyselylomakkeet jaettiin sisätautiosaston pitkäaikaisille hoitajille (N=21). Lomakkeisiin vastasi 14 hoitajaa, joten vastausprosentiksi saatiin 66. Tutkimuksen toinen osa muodostui leskeksi jääneiden puolisoiden teemahaastatteluista. Haastateltavia oli seitsemän. Haastateltavat tavoitettiin Uudenkaupungin seurakunnan pastorin kautta. Haastattelut suoritettiin aikavälillä 2.-24.4.2007. Tutkimuksesta voidaan todeta, että virallisia saattohoitoneuvotteluja käydään hyvin harvoin. Hoitajat toivoivat myös, että lääkärit tekisivät enemmän selkeitä saattohoitopäätöksiä. Lähes kaikki hoitajat olivat sitä mieltä, että hoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi aikaa saattohoitopotilaalle. Sairaalan tilat eivät vastaajien mielestä olleet kovin sopivat saattohoitoon. Omaisille on aina pyritty järjestämään mahdollisuus potilaan luona oloon niin paljon kuin he haluavat. Tuloksien perusteella potilaiden perushoidosta huolehditaan hyvin ja potilaan toiveet huomioon ottaen. Omaisten haastatteluissa esille nousi omaisten tarve saada selvää informaatiota puolisonsa tilasta loppuvaiheessa. Kivun ja muiden oireiden lievitykseen puolisot olivat pääasiassa tyytyväisiä ja he kokivat että voitava tehtiin. Suurin osa puolisoista oli tyytyväisiä perushoitoon. Saattohoitoympäristöä koskevat kokemukset vaihtelivat jonkun verran. Osa potilaista oli saanut yksityisen huoneen, mutta osa oli joutunut olemaan isommassa huoneessa ja jakamaan sen muiden kanssa. Puolisolle kumppanin kuoleman lähestyminen on hämmentävä ja todennäköisesti uusi tilanne. He kaipaisivat lääkäriltä näkyvämpää roolia myös loppuvaiheessa.The purpose of this thesis was to study how the hospice care is carried out in Uusikaupunki in opinion of nurses of the medical ward of the Vakka-Suomi’s hospital and widowed spouses. The purpose was to get the opinions of two different sides. The aim was to get information that could be used for developing hospice care in Uusikaupunki. Medical ward’s nurses’ quantitative survey was done 16.1.-6.2.2007. The questionnaires contained structured as well as three open questions about the hospice care in the medical ward. The questionnaires were delivered to long-term nurses in medical ward (N=21). Fourteen nurses filled the form that the percentage of replies was 66. The second part of the research was formed of theme-interviews of widowed spouses. The number of the interviewees was seven. The interviewees were reached by a minister of the congregation of Uusikaupunki. The interviews were performed between 2.-24.4.2007. The research shows that discussions concerning the hospice care are organized very seldom. Nurses hoped also that doctors would make more clear decisions about the hospice care. Almost all nurses thought that nursing stuff doesn’t have enough time for the hospice care patients. The hospital’s premises aren’t very suitable for the hospice care in opinion of the answerers. For close relatives it has been tried to organize a possibility of being with the patient as much as they want. According to the research the basic care of the patients has been carried out well and the wishes of the patients have been considered. At the interviews of the relatives came up the relatives’ need to get clear information about their spouse’s condition in final stage. The spouses were mainly satisfied with the relieve of pain and other symptoms and they experienced that everything possible had been done. The majority of the spouses were satisfied with the basic care. Experiences about the environment of the hospice care varied a little. A part of the patients had gotten private rooms but some had to be in a bigger room and share it with the others. The death of the companion is confusing and probably a new situation to the spouse. They need a more visible role from the doctor also in the final stage