Työpaikkaväkivalta ja hoitohenkilökunnan työturvallisuuden kehittäminen Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa esiintyvästä työpaikkaväkivallasta ja selvittää millaisia vaikutuksia väkivallalla on hoitohenkilökunnan työturvallisuuteen. Tutkimuksen avulla on pyritty auttamaan tutkimuksen kohteena olleita sairaaloita hyödyntämään sattuneita väkivalta- ja uhkatilanteita koskevaa valmiiksi kerättyä tietoa sekä kehittämisehdotusten kautta ennaltaehkäisemään työpaikkaväkivaltaa ja kehittämään hoitohenkilökunnan työturvallisuutta. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin jatkossa hyödyntää mietittäessä sairaalaosastojen henkilökuntamäärää, koulutustarpeita ja muita työturvallisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä. Tutkimusmenetelminä tässä tutkimuksessa ovat olleet arkistomateriaalin käyttö (väkivalta- ja uhkatilanteiden raportoimiseen käytetyt tapahtumaraportit vuosilta 2003–2005) sekä hoitohenkilökunnalle suunnattu kysely. Tapahtumaraportti-lomakkeiden pohjalta on kerätty tietoa erityyppisten väkivaltatilanteiden esiintyvyydestä sekä pyritty etsimään selityksiä uhkatilanteiden muodostumiselle. Tapahtumaraporttien muodostamaa tietopohjaa tukevan kyselyn avulla on hankittu tietoa hoitohenkilökunnan asenteista, käsityksistä ja mielipiteistä työpaikkaväkivaltaan liittyen. Tutkimustulosten perusteella työpaikkaväkivalta näyttäisi lisääntyneen molemmissa tutkimuksen kohteena olleissa sairaaloissa. Myös väkivaltatilanteiden aiheuttamat henkilövahingot ovat lisääntyneet. Työpaikkaväkivallan riski on korkea esimerkiksi suljetuilla psykiatrisilla osastoilla sekä päivystysalueilla. Useimmiten potilaan aggressiivisen käyttäytymisen taustalla on fyysinen tai psyykkinen sairaus. Kyselyn tulokset osoittavat, että hoitohenkilökunta tiedostaa väkivaltariskin olemassaolon ja ymmärtää ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksen. Erityisen tärkeinä asioina väkivaltatilanteisiin varautumisessa kyselyn vastaajat pitivät muun muassa riittävää henkilökuntavahvuutta, sisäisiä hälytysjärjestelmiä sekä väkivaltatilanteisiin liittyvää koulutusta. Tulosten pohjalta tutkimuksessa on esitetty yleisellä tasolla kehitysehdotuksia hoitohenkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Ehdotukset koskevat muun muassa turvallisuuskoulutuksia, väkivalta- ja uhkatilanteista raportoimista, henkilökuntavahvuutta sekä psyykkistä jälkihoitoa. Avainsanat työpaikkaväkivalta, työturvallisuus, hoitohenkilökunta, sairaalaThe purpose of the Bachelor’s thesis has been to produce information about workplace violence at Jorvi and Peijas hospitals and to examine the type of effects violence has on the occupational safety of the nursing personnel. The study tries to advance the hospitals in question to exploit the earlier gathered information about violent events that have taken place and by recommendations to prevent workplace violence and improve occupational safety of nursing personnel. The objective is that the results of the study could be exploited in the future when thinking of the size of hospital ward personnel, educational needs and other actions related to occupational safety. The use of archival material (incident reports from the years 2003–2005 that have been used when reporting on violent and threatening events) and a survey addressed to nursing personnel have been the research methods of this thesis. Information about the occurrence of different types of violent events has been gathered on the basis of incident report forms. The study also attempts to explain how threatening events emerge. The survey supports the information basis consisting of the incident reports and gives information about the attitudes, impressions and opinions of the nursing personnel in connection with workplace violence. According to the results of the study it seems that the number of violent events has been increasing in both of the subject hospitals. Also the number of bodily injuries caused by violent events has been increasing. The workplace violence risk is high, for instance, at closed psychiatric wards and emergency room areas. Most often a patient’s aggressive behavior is caused by a physical or mental disease. The results of the survey demonstrate that the nursing personnel are conscious of the existence of the violence risk and understand the significance of preventive activities. For instance an adequate number of staff members, internal alarm systems and training related to violent events were considered extremely important matters by the respondents of the survey. The study submits general recommendations to improve the occupational safety of the nursing personnel. The recommendations are associated, among other things, with safety training, reporting on violent and threatening events, personnel amount and psychological after-care. Keywords workplace violence, occupational safety, nursing personnel, hospita