Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa : katsaus Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysosaamiseen opettajille suunnatun kyselyn kautta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) sosiaali- ja terveysalan opettajien kokemuksia yrittäjyysopintojen ja SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnan toteutumisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa on viime vuosina tapahtunut yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat tehneet mahdolliseksi yrittäjyyden lisääntymisen hyvinvointialalla. SAMKin tehtävänä on tarjota koulutusta, joka valmentaa opiskelijat työelämän tarpeita vastaaviin tehtäviin. Tutkimuksella selvitettiin sosiaali- ja terveysalan opettajien näkemyksiä yrittäjyysopintojen toteutumista. Tutkimus tehtiin sähköisesti toteutetulla kyselylomakkeella ja kyselyyn kutsuttiin sähköpostilla kaikki (N=94) sosiaali- ja terveysalan opettajat, toimialajohtaja ja koulutus- ja yksikönjohtajat. Kysymysryhmiä oli kaikkiaan kymmenen, joissa oli sekä monivalinta-, jana- ja nelikenttäkysymyksiä että mahdollisuus vapaalle tekstipalautteelle. Avoimet, vapaan tekstipalautteen vastaukset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen ja suljettuihin kysymyksiin annetut vastaukset kyselyssä käytetyn ohjelman tuottamien yhteenvetojen pohjalta. Kyselyyn kutsuttiin 94 opettajaa, joista kyselyyn vastasi 43 opettajaa, joten vastausprosentiksi saatiin 47,9 %. Kyselyn tuloksena todettiin, että 88,4 % vastanneista opettajista katsoi, että yrittäjyys ei kuulu heidän työvelvollisuuteensa kuuluvan opetusvelvollisuuden piiriin. Omakohtaista käytännön kokemusta yrittäjyydestä oli 42,1 %:lla opettajista. Opettajat toteavat valmiuksiaan opettaa yrittäjyyttä osin puutteellisiksi 44,7 %. Opettajilla todettiin olevan kuitenkin haluja ja valmiuksia kehittää omaa osaamistaan. Yli puolet (52,8 %) opettajista arvioi, että opetussuunnitelmassa oleva läpäisyperiaate yrittäjyysopinnoissa ei toteudu. Vajaa kolmannes (27,8 %) opettajista totesi, että yrittäjyysopintoja tulisi lisätä opetukseen ja 44,4 % todennäköisesti lisäisi yrittäjyysopintojen määrää. Erityisesti toivottiin lisää yhteistyötä alan yrittäjien kanssa. Yrityskiihdyttämötoiminnan periaatteita ei tuntenut mielestään riittävästi (77,1 %) opet-tajista mutta yli puolet heistä (57,1 %) näki sen soveltuvan sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Saatuja tuloksia on tarkoitus käyttää SAMKin sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysopinto-jen sisältöjen ja erityisesti yrityskiihdyttämötoiminnan kehittämisessä sekä toimialan tutkimus ja kehittämistoiminnassa.The purpose of the thesis was to report the experiences of the teachers of social welfare and health care in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) on the realisation of entrepreneurial studies and the activities of the SAMK Enterprise Accelerator. During recent years social changes have taken place in the supplies of social and health care services which has made possible an increase in entrepreneurship in welfare services. Satakunta University of Applied Sciences offers education that coaches the student to meet working life needs. The survey was made to find out the opinions of the teachers of social welfare and health care on the entrepreneurial studies. The survey was carried out by the means of an electronic questionnaire and all (N=94) teachers of social welfare and health care, the dean and the directors of the Faculty of Social Services and Health Care. There were altogether ten groups of questions with multiple choice questions, questions which were answered on lines and two-dimensional tables, as well as a possibility to give an optional feedback. The analysis of the open answers was made using an adapted material-based content analysis while the answers to closed questions were examined basing on the summary given by the applied ZEF programme. The results showed that 88,4% of the teachers said they do not see entrepreneurship belonging to their teaching duties. 42,1% of the teachers had empirical experience on entrepreurship. 44,7% of the teachers estimate their abilities to teach entrepreneurship are defective to some extent. However, the teachers were eager to develop their skills. More than half (42,1 %) of the teachers estimated that the curriculum’s penetrative principle is not carried out entrepreneurial studies. Short of one third (27,8%) of the teachers noted that entrepreneurial studies should be added to the curriculum and 44,4 % would probably increase the amount of entrepreneurial studies. Further collaboration with the entrepreneurs in social welfare was especially desired. The principles of the Enterprise Accelerator were not known to 77,1 % of the teachers but more than half of them (57,1 %) considered it adaptable to the education of social welfare. The results will be used in revising the contents of the curriculum and especially in developing the Enterprise Accelerator and the research and development activities in the Faculty of Social Services and Health Care