Arkitoiminnoilla toimintakykyä : Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan yläraajan toimintakyvyn edistämiseen keskittyvä opas

AVH:öön eli aivoverenkiertohäiriöön sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000. Yli puolelle sairastuneista jää merkittäviä toimintakykyä heikentäviä oireita; halvaus, apraksia tai muita häiriöitä. Halvaus vaikuttaa erityisesti fyysisen toimintakykyyn yläraajan osalta. Kuntoutumista jatketaan usein kotona erilaisten laitoskuntoutusjaksojen jälkeen. Kotona kuntoutujan kuntoutumisprosessissa on otettava huomioon kuntoutujan ympäristö, joka käsittää myös läheiset ja heidän vaikutuksensa prosessiin. Tavoitteena oli tuottaa teoriatietoa AVH-kuntoutujan yläraajan motorisen toimintakyvyn parantamiseksi kotona arkitoiminnoilla. Teoriatietoa koottiin nopean kirjallisuuskatsauksen keinoin. Taustateoriaa koottiin etsimällä tietoa arjesta ja AVH:sta. Viitekehyksenä käytettiin Fisherin ja Marterellan toimintaperusteisuutta. Arkea ja arkitoimintoja kuvattiin AOTA-viitekehyksen mukaan. Tuloksissa tuli ilmi konkreettisia arkitoimintoja, joissa tarvittiin kaksikätisyyttä ja jotka olivat haastavia AVH-kuntoutujille. Näiden toimintojen harjoittelu kotona on toimintaperusteista. Toimintaperusteisuuden todettiin olevan tehokasta kuntoutumisen kannalta. Kaksikätinen toiminta arkitoiminnoissa paransi halvaantuneen puolen yläraajan motorista toimintakykyä. Läheisten ja kuntoutujan suhtautumisella on merkittävä rooli kotona tapahtuvassa kuntoutumisessa. Avoimuus, huumori, ymmärrys, yhteistyö, henkilökohtainen kehitys ja arjen epätasapainon hallinta auttoivat kuntoutujaa ja hänen läheisiään kuntoutumisprosessissa. Teoria- ja tutkimustietoa käytettiin oppaan rakentamiseksi AVH-kuntoutujalle ja hänen läheisilleen. Opas tuli käyttöön suomalaiseen kuntoutumisyksikköön tukemaan AVH-kuntoutujan kotiutumisvaihetta.Approximately 25 000 people get a cerebrovascular accident (CVA) in Finland annually. More than half of those affected are left with significantly impairing symptoms: paralysis, apraxia or other disorders. Paralysis affects especially the physical performance of the upper extremity. Rehabilitation usually continues at home after different forms of rehabilitation periods. The rehabilitation process at the home of the rehabilitee must consider the rehabilitee's environment, which also includes relatives and their influence on the process. The aim of the study was to produce theoretical knowledge to improve the motor function of the upper extremity of a CVA rehabilitee at home with activities of daily living. Theoretical information was compiled using a rapid review. The background theory was gathered by searching for information on everyday life and CVA. Fisher and Marterella’s occupation-based approach was used as a frame of reference. Everyday life and activities of daily living are described according to the AOTA Framework. The results revealed concrete activities of daily living that required bilateral upper extremity function and were challenging for CVA rehabilitees. Practicing these activities of daily living at home is occupation-based and effective. Bilateral upper extremity function in activities of daily living improved the motor function of the paralyzed side of the upper extremity. The attitudes of the relatives and the rehabilitee, for example open communication, humour, personal development and mutual understanding play a significant role in rehabilitation at home. Knowledge of theory and research were used to create a guide for CVA rehabilitees and their relatives. The guide was introduced to a Finnish rehabilitation unit to support CVA rehabilitees’ discharge and home-based rehabilitation period