Vimman vallasta käy tuskien tie : Maria Eerikintyttären oikeudenkäyntiprosessi kuolemantuomiosta armahdukseen 1700-luvun jälkipuoliskon Ruotsin valtakunnassa

Kandidaatintutkielmassa perehdyn Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun jälkipuoliskolla käytyyn Maria Eerikintyttären murhaoikeudenkäyntiprosessiin. Tutkielmassa selvitän syitä pitkäksi venyneeseen oikeusprosessiin, joka eteni kaikkien oikeusasteiden läpi: alioikeudesta hovioikeuteen ja oikeusrevision kautta kuninkaalle asti. Tarkastelen tekijöitä, jotka vaikuttivat kuolemantuomion muuttumiseen armahdukseksi eli elinkautisvankeudeksi kuritushuoneella. Lisäksi valotan naisen toimijuuden ja aseman merkitystä rikoksen syntyyn ja tuomion laatuun liittyen. Tapaustutkimuksen päätutkimusaineisto koostuu alkuperäisaineistosta, kuten oikeusrevision tuomiopöytäkirjoista, Turun hovioikeuden päätösasiakirjoista, Turun ja Porin läänintileistä sekä Ikaalisten rippikirjoista. Tarkastelen aineistoa laadullisen sisällönanalyysin avulla ja vertailen oikeusprosessissa toteutettua lainsäädäntöä vuoden 1734 valtakunnan lakiin. Perehdyn myös varhaisempiin lakeihin sekä oikeusperinteen oppitraditioihin, jotka vaikuttivat edelleen vuoden 1734 valtakunnan lain taustalla. Lisäksi tulkitsen, vertailen ja kontekstoin tapausta olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden tietojen avulla. Maria Eerikintyttären tapaus oli erityinen. Hän oli yhteisössään paremmassa asemassa oleva nainen, joka surmasi kirveen hamarapuolella miehensä, ratsutilan isännän, Ikaalisten Kilvakkalassa vuonna 1784. Aikalaisille tapaus oli järkyttävä, sillä muistitietoa on säilynyt tapahtumasta yli 200 vuoden ajan. Kyseinen murhatapaus johti 1700-luvun jälkipuoliskon Ruotsin valtakunnassa pitkään oikeusprosessiin, koska siihen kietoutui mukaan vuoden 1734 valtakunnan lain tulkinnalliset vaikeudet ja lakiin tehdyt lisäykset, sekä naisen rooliin sopimaton vallankäyttö, toimijuus ja asema yhteiskunnassa. Tutkielmassa korostuvat oikeus-, rikos-, kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset näkökulmat. Oikeuskäytännöt ja lainsäädäntö yhdistyvät sosiaaliseen kulttuurihistoriaan, jossa tapausta tutkitaan yhtäältä yhteisön, toisaalta rikoksentekijän aseman näkökulmasta. Tutkielma osoittaakin Maria Eerikintyttären poikkeuksellisen pitkäksi venyneen oikeusprosessin ja armahduksen selittyvän hyvin moninaisilla tekijöillä. Lisäksi tapauksessa erottuu yhteiskunnan hierarkia vallan ja väkivallan kontekstissa. Tapaus heijastaa erinomaisesti oman aikansa yhteiskunnallisia olosuhteita