Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutus asuinkerrostalojen uudistuotantoon

All new buildings must be built according to nearly zero-energy regulation, which comes into effect in 2021 and it changes construction essentially. This results from a directive on the energy performance of buildings, according to which all the new buildings must be built as nearly zero energy buildings, whose energy consumption is low and buildings produce a part of its needed energy itself. In Finland, the nearly zero energy levels have not yet been defined, but the level in apartment buildings is probably equivalent to energy efficiency level A (E-value 75) or even lower. In this study, we investigated how nearly zero energy apartment buildings should put local energy production into effect so that it would be commercially reasonable for the construction company. The main part of the study was performed by a literature review. The suitability of local energy production ways in 2021 were also evaluated by an inquiry. The last chapter presents an E-KH-model which helps the construction company to discover the best ways to produce energy locally. From the condominiums point of view, the local energy production should be organized so that the condominium itself owns the production equipment. When the production is defined in a corporation charter and it is planned and executed at a low risk, the energy production of condominium should be possible because low risk requirements of a condominium are filled. To achieve a small E-factor, the architectural planning should strive for a low shape factor. To improve energy efficiency of buildings, the primary measures are involved in the heating need and the warm service water. According to the inquiry, the most suitable way to produce heat at a local level for a condominiums needs, was district heating after which came heat pumps and solar collectors. To produce electricity, the most suitable way was solar panel. Relative to the E-factor the most profitable was solar energy, because it reduces bought energy consumption. In conclusion of the E-KH-model, it can be used to solve how to improve energy efficiency and how to produce energy locally in a one apartment building.Vuoden 2021 alusta voimaantuleva uudisrakennusten lähes nollaenergia -vaatimus muuttaa asuinkerrostalojen uudistuotantoa oleellisesti. Vaatimus on seurausta Euroopan Unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä, jonka mukaan lähes nollaenergiarakennuksen on vuositasolla oltava vain hieman ostoenergiaa tarvitseva ja energiankulutukseltaan vahainen rakennus, joka voi itse tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta. Jäsenvaltiot määrittävät itse eri rakennustyypeille sopivat lähes nollaenergiatasot. Suomen osalta kyseisiä tasoja ei ole vielä määritetty, mutta oletuksena on, että asuinkerrostalojen taso on nykyistä energiatehokkuusluokkaa A vastaava (E-luku 75), tai todennäköisemmin sitä matalampi. Työssä tutkittiin, miten lähes nollaenergia-asuinkerrostalojen paikallista energian omatuotantoa kannattaisi toteuttaa, jotta se olisi rakennusyhtiölle liiketaloudellisesti järkevää. Pääosa tutkimuksesta, kuten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käsittely, paikallinen energiantuotanto, energiatehokkuutta parantavat toimet sekä asunto-osakeyhtiötä käsittelevät luvut, suoritettiin kirjallisuustutkimuksen keinoin. Vuoteen 2021 soveltuvia paikallisia energiantuotantotapoja tutkittiin myös suunnatun kyselytutkimuksella. Rakennusyhtiön näkökulma asuinkerrostalojen energian omatuotannon suhteen ratkaistiin tämän tutkimuksen yhteydessä laaditulla, luvussa 5 kuvatulla E-KH-mallilla. Asunto-osakeyhtiön näkökulmasta energian paikallinen omatuotanto tulisi järjestää siten, että asunto-osakeyhtiö itse omistaa tuotantolaitteiston. Kun tuotannosta on määrätty yhtiöjärjestyksessä ja se on suunniteltu sekä toteutettu vähäriskiseksi, pitäisi asunto-osakeyhtiön oman tuotannon olla mahdollista myös asunto-osakeyhtiötä koskevan riskittömyysvaatimuksen osalta. Pienen E-luvun saavuttamiseksi, olisi pyrittävä ensisijaisesti arkkitehtisuunnittelulla alhaiseen muotokertoimeen. Suurin potentiaali rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa kohdentuu rakennuksen lämmittämiseen ja lämpimään käyttöveteen. Energian paikallisesta ja asuinkerrostalon tarpeisiin soveltuvasta lämmöntuotannosta voitiin kyselyn pohjalta arvioida sopivimmaksi kaukolämpö, sitten lämpöpumput ja aurinkolämpö. Sähkön osalta sopivin oli aurinkosähkö. E-luvun kannalta paras edellisistä oli auringosta saatava primäärinen energia, sillä se vähentää suoraan ostoenergian tarvetta. Yhteenvetona E-KH-mallista voidaan todeta, että sen avulla pystytään rakennuskohtaisesti tarkastelemaan, minkälaisia energiatehokkuutta parantavia toimia kannattaisi toteuttaa sekä millä tavalla ja kapasiteetilla tuottaa paikallista energiaa