Östersundomin metro - Metroyhteyden teknisen ja yhdyskuntarakenteellisen näkökulman integrointi

The newest area of Helsinki, Östersundom, is being planned as a district for 60.000 - 70.000 new inhabitants. The area of Östersundom is intended to base on sustainable public transport, metro. This master's thesis c1arifies how to consolidate the technical and urban structure aims of metro planning. In addition, this master's thesis evaluates how the impacts of a metro connection on urban structure are perceived in the design process. Various domestic and foreign studies among a case study are used for defining the technical and urban structure aims. The case study explains the regional premises· and requisites of the research subject amplifying the background information of the metro planning. The case study observes the premises relative to the metro line and stations, and also the impacts on the urban structure caused by the prospective technical solutions. Modern transport systems must be designed with a wide consideration of urban structure. Based on the results, various case-specific requisites and contrary aims affect the metro line planning. Commonly, the technical aspect is emphasized in metro planning which might risk the consideration of the aims of urban planning. Hence, in metro line planning the aims, thus values, must be chosen for achieving the most optimal solution for the metro line and ambient urban structure. The impacts on urban structure concern all aspects of urban planning from cityscape to community economy. Rail traffic as metro demands the surrounding environment to be adapted to metro's requirements. In practise, this indicates efficient land use among the metro stations in order for to be profitable to build and also operate the metro. Metro can be considered as a permanent element in urban structure. Therefore, measuring the impacts of the metro connection already in early design phase is essential for successful end result.Helsingin uusimmalle liitosalueelle, Östersundomiin suunnitellaan 60 000 -70 000 uuden asukkaan kaupunginosaa. Östersundomin alueen on tarkoitus tukeutua kestävään joukkoliikenteeseen, metroon. Tässä diplomityössä selvitetään, miten teknisiä ja yhdyskuntarakenteellisia tavoitteita yhteen sovitetaan metrosuunnittelussa sekä miten yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia arvioidaan suunnitteluprosessin yhteydessä. Diplomityön keskeisenä menetelmänä on käytetty tapaustutkimusmenetelmää, jonka tutkimuskohteena on Östersundomin metro. Diplomityössä on käytetty useita koti- ja ulkomaisia tutkimuksia sekä tapaustutkimusta metrosuunnittelun teknisten ja yhdyskuntarakenteellisten tavoitteiden määrittelyyn. Tapaustutkimus selittää tutkimuskohteen, Östersundomin, alueellisia lähtökohtia ja reunaehtoja, tarkentaen alueen suunnitteluun liittyviä taustatietoja. Tapaustutkimuksessa havainnoidaan tavoitteita suunnitellun ratalinjan ja metroasemien kannalta sekä metroyhteyden teknisten vaatimusten rajaamien ratkaisujen vaikutuksia Östersundomin yhdyskuntarakenteeseen. Nykyaikaisia liikennejärjestelmiä ei voida suunnitella pelkästään liikennevälineenä, unohtaen laajempi yhteys yhdyskuntarakenteeseen. Tulosten mukaan metroradan suunnitteluratkaisuun vaikuttavat useat tapauskohtaiset reunaehdot ja toisensa poissulkevat tavoitteet, joiden välillä joudutaan valitsemaan mitä tavoitteita, ja siten arvoja suunnittelussa halutaan painottaa. Metron teknisyyttä korostavan ominaisuuden vuoksi yhdyskuntarakenteelliset tavoitteet saattavat jäädä vähempiarvoiseen asemaan. Siten suunnittelussa eräs suurimmista haasteista on mahdollisimman optimaalisen ratkaisun löytäminen niin metron teknisten vaatimusten kuin yhdyskuntarakenteellisten tavoitteiden kannalta. Metron yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset koskevat kaikkea maankäytön suunnitteluun liittyvää alueen kaupunkikuvasta yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin. Raskas raideliikenne vaatii ympäröivän kaupunkialueen sovittamista sen tarpeisiin, mikä tarkoittaa käytännössä tehokasta rakentamista metroasemien ympäristössä, jotta metron rakentaminen ja liikennöinti olisi taloudellisesti kannattavaa. Metroa voidaan pitää pysyvänä elementtinä yhdyskuntarakenteessa, jolloin sen vaikutusten arviointi jo alustavissa suunnitteluvaiheissa on oleellista onnistuneen lopputuloksen kannalta