Keskusta-alueen kehittämishanke prosessina kunnan näkökulmasta

Recently city centers in Finland have faced active development. As a result of the development, the whole urban structure on the center might have changed. Even though there has occurred structural changes and more will occur in Finnish city centers, the process have not been studied. The aim of this thesis is to answer the question what are the main phases, the length and content of phases in the process. Furthermore, principles for economical modelling of the process are created. Research is based on the literature of urban development and the Finnish legislation. Answers are searched by applying qualitative research methods. Three cases of structural changes in Finnish city centers have been explored. Example cases were the centers of Hyvinkää, Mikkeli and Tikkurila. Research material included city plan documents and explanations, which have been filled in by interviewing the key persons from municipality organization. Based on the material the process has been divided into six phases. The phases can be grouped in two sections, first is the planning section which is followed by the construction section. Economical modelling is done by connecting the incomes and expenditures to the right phase, thus enabling to estimate the effect of the timing for each financial item. One of the most significant finding was the positive impact of open and participatory planning process on results and the attitude of citizens towards the change. As a conclusion it can be said that even each process of changing city center's structure is unique, certain similarities in terms of process' phases and the length of phases can be found. The created model of phased process can be used as a preliminary set up when thinking and planning a structural change in city center. The model might even help planning and managing the process and the economy of the process.Suomalaisten kaupunkien keskusta-alueita on viime aikoina alettu kehittämään aktiivisesti. Kehittämisen tuloksena keskustan kaupunkirakenne on saattanut muuttua. Vaikka suomalaisissa keskustoissa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan huomattavia kehittämishankkeita, ei hankkeiden prosessia ole tutkittu. Diplomityön tarkoitus on vastata kysymykseen, Mitkä ovat keskusta-alueen kehittämishankkeen päävaiheet, kesto ja pääkohdat. Lisäksi pyritään luomaan periaatteet hankkeen taloudelliselle mallintamiselle. Tutkimus pohjautuu pääasiassa aluekehittämisen kirjallisuuteen, ottamalla huomioon suomalaisen lainsäädännöllisen ympäristön. Vastauksia on haettu laadullisella tutkimuksella, jossa on tutkittu kolmea keskusta-alueen kehittämishanketta Suomessa. Tutkittavat keskustat ovat Hyvinkää, Mikkeli ja Tikkurila. Tutkimusaineistona on käytetty kaavaselostuksia ja -dokumentteja sekä kuntien keskeisten henkilöiden haastatteluja. Aineiston perusteella prosessi on jaettu kuuteen vaiheeseen. Vaiheet on ryhmiteltävissä kahteen osaan, joista ensimmäinen on suunnitteluosa ja jälkimmäinen on rakentamisosa. Talouden mallintamisessa hankkeen tulot ja menot on yhdistetty työssä eroteltuihin vaiheisiin, jolloin pystytään estimoimaan ajan vaikutusta hankkeen talouteen. Merkittävimpiä havaintoja vaiheiden pääkohdista ovat avoimen ja osallistavan suunnitteluprosessin positiivinen vaikutus hankkeen lopputulokseen ja kuntalaisten suhtautumiseen muutosta kohtaan. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka jokainen kehittämishanke on prosessina omanlaisensa, löytyy prosesseista tiettyjä yhtäläisyyksiä vaiheiden ja niiden keston osalta. Nyt tuotettua mallia vaiheistetusta prosessista voidaan käyttää alustavana lähtökohtana mietittäessä ja hahmoteltaessa keskusta-alueen kehittämistä. Malli voi helpottaa hankkeen ja hankkeen talouden suunnittelua ja hallintaa