Globaalisti hajautetun tuotekehityksen hallinta

The aim of this diploma thesis was to study global product development and multi-site engineering. The goal was to find common processes and practices for managing global product development. The study also takes a look at the risks and possibilities arising from global product development. The theoretical basis of this study was drawn from research literature on global product development and the management of virtual teams. For the empirical research, 12 persons were interviewed from three different companies and the results were pulled together by themes. The most notable differences between the companies were found in the ways product development was managed. Three different types of management policies were identified; these were normal outsourcing, internal outsourcing and pure co-operation between sites. Because of the differences in these policies, it was not possible to identify any general process for the management of global product development. However, a process was created for starting up global product development; in this process, selecting the most appropriate policy was found to be among the most important factors. When setting up a new product development site, one of the major challenges identified by the interviewees regardless of companies' chosen management policy was the fact that employee turnover rate could sometimes be quite high. This, in turn, had an adverse effect on the accumulation of knowledge on the new site. On the other hand, multi-site product development allows companies to concentrate on their core competence areas. It may also facilitate their access to special skills needed in product development, mitigate the financial risks inherent in product development, and make it easier to shift operations to other sites.Tässä diplomityössä tutkittiin globaalisti hajautettua tuotekehitystä. Tavoitteena oli löytää yhtenäisiä prosesseja ja käytäntöjä globaaliin tuotekehitykseen. Lisäksi työssä pyrittiin arvioimaan globaalin tuotekehitystoiminnan ja sen aloittamisen tuomia mahdollisuuksia ja riskejä. Työn teoriapohjana esitettiin kirjallisuuskatsaus globaalista tuotekehitystoiminnasta sekä virtuaalitiimien hallinnasta. Varsinainen empiirinen tutkimus koostui haastatteluista, joihin osallistui 12 henkilöä kolmesta eri yrityksestä. Tulokset koottiin aiheittain. Merkittävimmät erot yritysten välillä ilmenivät tavassa, jolla globaalisti hajautettua tuotekehitystä hallittiin. Perustapoja oli kolme erilaista. Tuotekehitystä harjoitettiin joko ulkoistettuna toimintana, yrityksen sisältä ostettuna palveluna tai eri toimipisteiden välisenä yhteistyönä, joskin myös näiden yhdistelmät olivat mahdollisia. Yritysten toimintatavoissa oli sen verran suuria eroavaisuuksia, että globaalisti hajautetun tuotekehityksen hallintaan ei tutkimuksessa löytynyt yhteistä prosessia. Sen sijaan globaalin tuotekehitystoiminnan aloittamiseen luotiin oma prosessi, jossa sopivimman toimintatavan määritys on yksi keskeisistä osatekijöistä. Yrityksen toimintatavasta riippumatta yhtenä suurimmista globaalin tuotekehityksen haasteista pidettiin sitä, että uusien tuotekehitystoimipisteiden henkilöstö vaihtuu usein nopeastikin, jolloin osaamisen kumuloituminen uudelle toimipisteelle saattaa hidastua. Toisaalta globaalisti hajautettu tuotekehitystoiminta antaa yritykselle mahdollisuuden keskittyä ydinosaamiseensa ja nopeuttaa tuotekehitystä. Lisäksi globaalisti hajautettua tuotekehitystä voidaan käyttää tuotekehityksen siirtämisessä uudelle toimipisteelle, jolloin osaamisen siirto onnistuu niin ikään helpommin