Bioteknisesti tuotetun propionihapon jälkikäsittely

Propionic acid and propionates are widely used as food and animal feed preservatives. Because of the growth of population their applications and demand has increased. Conventional propionic acid production process is done via petrochemical route from ethane and naphtha. Lately there have been attempts to produce propionic acid with biotechnological means. Drawbacks of this sustainable bioprocess have been low yields and the lack of effective down stream process. Master's thesis focus was to study different down stream processing options for biotechnologically produced propionic acid. The goal was to find an effective and environmentally friendly process to separate propionic acid from a dilute fermentation broth. Reactive extraction and back extraction were chosen as separation methods according to the literature survey. Cyanex®923, Aliquat®336 and TOPO were used as extractants and sunflower oil, ethyl acetate, 1-decanol and toluene were used as solvents. TMA, NaOH and CaOH2 were used in back extraction studies. Methods for separation of propionic bacteria cells from the fermentation broth and recycling them back into the bioprocess were reviewed in the literature survey. The best reactive extraction combination was Aliquat®336 + ethyl acetate, which extracted 89 % of propionic acid from dilute aqueous solution in a low extractant concentration. Generally the best results were achieved by using low pH, high extractant concentration and phase ratio 1:1 (organic/water) in the extractions. NaCl enhanced the extraction efficiency in every reactive extraction combination. The best back extractant was TMA, which separated 88 % of propionic acid from the loaded organic phase.Propionihappoa ja propionaatteja käytetään muun muassa elintarvikkeiden ja rehujen säilöntään. Väestönkasvusta johtuen niiden käyttökohteet ja kysyntä ovat lisääntyneet. Propionihappoa valmistetaan perinteisesti petrokemian tuotteista, kuten eteenistä ja naftasta. Petrokemiallinen prosessi on saanut viimeaikoina rinnalleen kestävän kehityksen mukaisen bioteknisen prosessin, jonka pullonkauloja ovat toistaiseksi prosessin matala tuottavuus ja tehokkaan jälkikäsittelymenetelmän puute. Diplomityössä tutkittiin erilaisia jälkikäsittelymenetelmiä bioteknisesti tuotetulle propionihapolle. Tavoitteena oli erottaa propionihappo tehokkaasti laimeasta propionihapon fermentointiliuoksesta mahdollisimman ympäristöystävällisellä menetelmällä. Kirjallisuuden perusteella erotusmenetelmiksi valittiin reaktiivinen uutto ja takaisinuutto. Käytetyt uuttokemikaalit olivat Cyanex®923, Aliquat®336 ja TOPO. Liuottimina uutoissa käytettiin auringonkukkaöljyä, etyyliasetaattia, 1- dekanolia ja tolueenia. Takaisinuutossa käytetyt kemikaalit olivat trimetyyliamiini, natriumhydroksidi ja kalsiumhydroksidi. Kirjallisuusosassa selvitettiin lisäksi mahdollisia menetelmiä propionibakteerisolujen erottamiseksi fermentointiliuoksesta ja kierrättämiseksi takaisin biotekniseen prosessiin. Parhaaksi reaktiivisen uuton yhdistelmäksi osoittautui Aliquat®336 + etyyliasetaatti, jolla päästiin matalassa uuttokemikaalipitoisuudessa 89 % erotustehokkuuteen. Yleisesti ottaen parhaat tulokset saatiin käyttämällä matalaa pH-arvoa, korkeaa uuttokemikaalipitoisuutta ja faasisuhdetta 1:1 (orgaaninen/vesi). Natriumkloridi tehosti ja nopeutti uuttoja kaikilla uuttokemikaaliyhdistelmillä. Paras takaisinuuttokemikaali oli trimetyyliamiini, joka kykeni erottamaan 88 % propionihappoa ladatusta orgaanisesta faasista