Toimisto- ja koulurakennuksen energiansäästökorjausten kannattavuus

The requirements for buildings' energy efficiency tightened up in the beginning of 2010. They are mandatory only in new buildings but in the future they will most likely be extended to concern also reparations. Especially if we want to take full advantage of the energy saving potential that is in our building stock. This Master's thesis is a part of a group project called Kestävä Energia that was aimed to study buildings' energy savings and their economic feasibility. Different types of buildings as well as various age buildings were taken into account. The energy calculations were made in HVAC-Technology with IDA-ICE programme and the feasibilities were calculated using Life Cycle Cost method in the laboratory of Construction Economics. The scope of the thesis is repairing an office building from 1980's and school buildings from 1960's and 1990's. Total 12 individual reparations were calculated and then compared to a situation where there were no reparations made to the office building. In the schools' cases reparations were combined to see the effect altogether. Results depended greatly on the type of the building. In school buildings case it is cost-effective to add insulation to external wall if a cheap surface material is used. For the older school the combinations were the best option but for the newer school the only reparations economically worth doing were ventilation renovations combined with new windows. Sensitivity analyses were then made to see if the results depended on interest level or energy prices. On the basis of the results it is impossible to highlight any particular reparations above others. Instead it is recommended that the building owners are given the possibility to search and execute the kind of energy saving reparations that work best on their building.Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyivät vuoden 2010 alussa ja ne koskevat vain uudisrakentamista. Vaatimusten ulottaminen myös korjausrakentamiseen on kuitenkin vain ajan kysymys, mikäli halutaan päästä käsiksi koko rakennuskannassa olevaan energiansäästöpotentiaaliin. Tämä diplomityö on osa Kestävä Energia -ryhmähanketta, jonka tarkoituksena oli selvittää rakennusten energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta. Hankkeessa tarkasteltiin useita erilaisia rakennustyyppejä niin uudis- kuin korjauspuoleltakin. Energialaskelmat simuloitiin LVI-tekniikassa JDA-ICE -ohjelmalla ja korjauskustannukset laskettiin rakennusosa-arviolla Rakentamistalouden laboratoriossa. Korjausten taloudellinen kannattavuus saatiin elinkaarikustannuslaskelmien avulla. Diplomityössä keskityttiin toimistorakennuksen ja kahden eri-ikäisen koulurakennuksen energiansäästökorjauksiin. 1980-luvun toimistorakennukselle tutkittiin 12 erillistä korjausta, joiden kustannuksia verrattiin energiakorjaamattomaan vertailutasoon. 1960-luvun ja 1990-luvun koulurakennuksille tutkittiin viittä tai neljää yhdistelmäkorjausta sekä lisäksi lämmitysjärjestelmän muuttamista kaukolämmöstä maalämpöpumppuun. Tulokset olivat rakennustyyppiriippuvaisia. Toimistolle kannattavaksi osoittautui ulkoseinän lisälämmöneristys halvalla pintamateriaalilla. Vanhemmalle koululle kannattaa tehdä yhdistelmäkorjauksia, uudemmalle koululle ainoastaan ilmanvaihtokorjauksia sekä lisäksi korkeintaan ikkunoiden vaihtoa. Lopuksi tutkittiin korjaustoimenpiteiden kannattavuuden herkkyyttä korkotason sekä energioiden hintojen muutoksille. Havaittiin, että perustapauksessa kannattamaton korjaus vaatii yleensä vähintään kolminkertaisen energian hinnan tullakseen kannattavaksi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yleispäteviä ohjeita taloudellisesti kannattavista korjauksista ei voi antaa. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, ettei rakennuksia pakoteta samaan muottiin esimerkiksi vaadituilla eristepaksuuksilla vaan rakennuksen omistajalle annetaan vapaus valita tiettyyn rakennukseen parhaiten soveltuva energiansäästötapa