Toimittajan hallinnoima varasto: tapaustutkimus pakkausvalmistajalle

Tämän diplomityön tutkimuskysymyksinä on mitä kustannusvaikutuksia ja lisäarvoja voi syntyä pakkausvalmistajalle ja avainasiakkaalle VMI-tuotetäydennysyhteistyön vaikutuksesta. Työn tutkimusmetodeina ovat kirjallisuuskatsaus, haastattelut tapausyritysten edustajien kanssa ja kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysit. Kirjallisuusosassa kuvataan VMI, tiedon vaihto VMI:ssä, arviointiluokittelu VMI:n hyötyjen kuvaamiseen ja esitellään viitekehys VMI-järjestelmien rakenteen kuvaamiseen. Lisäksi käsitellään toimitusketjun dynamiikkaa ja nostetaan esiin Forrester-efekti, Burbidge-efekti, kysynnän piiskavaikutus (Bullwhip-efekti) ja kysynnän piiskavaikutuksen syihin vaikuttavat tekijät. Työn empiirisessä osassa VMI:n kustannusvaikutusten tekijät tunnistetaan haastattelujen perusteella. Lisäarvon arvioinnissa haetaan kirjallisuuden antamiin oletuksiin vahvistusta poimimalla ja analysoimalla myynti-, varastotaso- ja tuotantoajotietoja. Myyntidatan pohjalta tehdään ABCD-analyysi seitsemän suurimman asiakkaan osalta. Tämän jaottelun pohjalta poimitaan otos tuotenimikkeitä A-, B-, C- ja D- ryhmistä tarkempaa kvalitatiivista arviointia varten. Kvalitatiivisessa arviossa tarkastellaan poimitun tuotenimikeotoksen myynti-, varastotaso- ja tuotantoajotietojen graafeja tuotenimikkeittäin mahdollisen kysynnän piiskavaikutuksen havaitsemiseksi. Työn tuloksena tunnistetaan pakkausvalmistajan kustannuksia laskevana tekijänä: reaktiivinen tilausten käsittelytyö poistuu. Lisäksi varaston kiertonopeuden kasvun myötä esitettiin laskennallinen arvio n. 2milj. euron vapautumisesta varastopääomasta seitsemän avainasiakkaan osalta. Pakkausvalmistajan kustannuksia lisää VMI-yhteistyössä pro-aktiiviseen tuotetäydennyssuunnittelutyöhön menevä aika ja VMI-järjestelmäintegraation investointi- ja vuosikustannus. Pakkausvalmistajalle tulevaa lisäarvoa edustaa (1) lisääntynyt joustavuus paremman kysyntänäkyvyyden ansiosta, (2) informaation laadun paraneminen, ja (3) kysynnän piiskavaikutuksen vähentyminen. Työn tuloksena tunnistetaan avainasiakkaan kustannuksia laskevana tekijänä varastonhallintaan ja tilausten tekemiseen liittyvän työn väheneminen VMI-tuotenimikkeiden osalta. Avainasiakkaan kustannuksia nostaa yhteistyön muodostaminen toimittajan kanssa. VMI-projekti jo sinänsä nostaa VMI-yhteistyölle kohdistuvia työkustannuksia. Lisäksi ERP-järjestelmiin tehtävät muutokset tulee huomioida kustannuksissa. Kolmannen osapuolen tietojärjestelmä edellyttää investointia ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Avainasiakkaalle koituva lisäarvo on erityisen olennainen tekijä. Lisäksi työssä kuvataan pakkausvalmistajan VMI-konfiguraatio ensimmäisen VMI-avainasiakkaan kanssa kirjallisuudessa esitetyn VMI-viitekehyksen avulla. Tämä VMI-viitekehys auttaa jäsentämään ja tunnistamaan valintoja, joilla voi myöhemmin kehittää VMI-yhteistyötä. VMI-tuotetäydennysyhteistyön seurauksena materiaalivaraston hallinta asiakkaalla on automaattinen jatke omiin prosesseihin. Työssä annettavat suositukset perustuvat VMI-yhteistyön kustannustekijöiden ja lisäarvojen seurannaisvaikutusten monitorointiin jo toteutuneissa VMI-yhteistyösuhteissa. Lisäksi kannattaa seurata VMI-asiakkaille tapahtuvan myynnin määrän kehittymistä. Uudessa VMI-asiakassuhteessa voi ottaa Elvander et al. (2007) esittämän viitekehyksen avulla VMI:n dimensioita erilliseen kustannustarkasteluun ja kehittää VMI-yhteistyötä eteenpäin