Biopolymeerin optimointi taivekartongin päällystyksessä

Growth and more demanding competition among paper and board producers promote the development of more economical production efficiencies and recipe costs. The goal of this thesis was to achieve recipe savings by replacing SB-latex partly with a biopolymer C*iCoat in precoating colour. C*iCoat would also enable changes in the amounts of CMC, PVA and synthetic thickener. Runnability and high quality were not to be compromised during the process. Drying energy savings were also expected as an outcome of the coating colour modification. The thesis offers a theoretical and practical view to the coating process, coating components and their influence on studied characters such as high shear viscosity and water retention. In the practical part, high shear viscosity of the colour was deemed to be the most important characteristics and the runnability at the coating head was illustrated with this feature. With a solely latex binder system the runnability was good and consequently it was chosen to be the reference colour. Colours containing C*iCoat should evince similar high shear viscosity to reference colour. A full factorial test was performed first to determine the influence of the components, mentioned above, on studied characteristics. These characteristics included high shear viscosity, water retention, Brookfield, solids content and pH. After the test, a series of experiments were conducted based on the knowledge gathered from the test, before trials. After every trial the characteristics were measured and compared to the reference colour, based on which the changes of the next pilot run were determined. Recipe savings were realised with the new colour. The quality of the board did not change and the runnability was improved according to the operators. Less breaks due to the broken board web edges were observed and the coating head was easier and faster to clean. Though the runnability has improved, the stability of the colour should be better. This could be achieved by improving the water retention, in order for the solids content not to increase in the machine circulation. In compliance with theory, the use of C*iCoat should bring drying energy savings. The gained results are not, however, reliable based on such a short examination period. Therefore the theory cannot be deemed correct with these results.Lisääntyvä kilpailu paperin ja kartongin tuottajien välillä edistää taloudellisemman tuotannon kehitystä. Työn tarkoituksena oli vähentää reseptikustannuksia korvaamalla osa SB-lateksista edullisemmalla C*iCoat biopolyrrieerillä, mikä mahdollisti myös muutokset CMC:n, PVA:n ja paksuntajan määrissä. Ajettavuus ja laatu eivät saaneet kärsiä prosessin aikana. Kuivatuskustannusten oletettiin myös pienentyvän. Diplomityön teoriaosassa käydään läpi päällystyskomponentit, niiden vaikutukset pastan ominaisuuksiin sekä päällystysprosessia ja siinä vaikuttavia tekijöitä. Kokeellisessa osassa korkean leikkausnopeuden viskositeetti osoittautuu tärkeimmäksi pastan ominaisuudeksi, joka myös havainnollisti ajettavuutta päällystysasemalla. Referenssi pastaksi valittiin lateksipasta, koska sen ajettavuus oli havaittu hyväksi. Pastoille, joissa oli käytetty biopolymeeriä, pyrittiin samaan samankaltainen korkean leikkausnopeuden viskositeetti. Monimuuttujamenetelmän avulla selvitettiin aiemmin mainittujen komponenttien vaikutus tutkittuihin ominaisuuksiin, jotka olivat korkean leikkausnopeuden viskositeetti, vesiretentio, Brookfield, kuiva-ainepitoisuus sekä pH. Testin tietojen pohjalta tehtiin koepastoja ennen koeajoja. Jokaisen koeajon ominaisuudet mitattiin ja niitä verrattiin referenssi pastan mittauksiin, minkä perusteella määritettiin reseptimuutokset seuraavaa koeajoa varten. Reseptisäästöt toteutuivat uudella päällystyspastalla. Taivekartongin laatu ei muuttunut uudella pastalla mutta operaattoreiden mukaan ajettavuus parani. Parempi ajettavuus ilmeni reunarisoista johtuvien katkojen vähentymisenä sekä aseman pesemisen helpottumisena. Huolimatta siitä, että ajettavuus parani, pastasta täytyisi saada stabiilimpi. Tämä voidaan saavuttaa parantamalla vesiretentiota, joka estäisi kuiva-ainepitoisuuden nousemisen konekierrossa. Teorian mukaan tärkkelyspohjaisen biopolymeerin käyttö vähentäisi kuivatuskustannuksia. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida vetää luotettavia johtopäätöksiä kuivatusenergian muutoksista, koska koeajojakso oli erittäin lyhyt. Teoriaa ei näiden tulosten pohjalta voida todistaa oikeaksi