Tiivistyvä lähiö - täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kontulassa

This thesis studies the suitability of Kontula, a Helsinki forest suburb built in the 1960's, for infill building. The basis for infilling is in changing the current parking norm. Updating the original norm tied to number of apartments to a norm tied to living square meters frees parking area. This area will be used either as parking area serving the infill building or alternatively to reduce the number of parking places. The most intense era of suburb constructing in Finland in 1960's to 1970's created suburbs with a spacious and open block structure. So-called forest suburbs have - as their inhabitants - grown old and are facing pressure for changes. Functional, environmental and traffic related requirements have evolved over time. Further, the shifting of the areal location of these suburbs and their more central position within the city structure add to that pressure. Kontula is one of the eastern suburbs, whose importance in the city structure will increase due to the merging of new areas to Helsinki from southwest Sipoo and southeast Vantaa. The possible extension of the metro line towards east will make the last stops and their surroundings especially interesting. The Helsinki City Planning Department currently has projects for developing infill building, urban planning and services in these areas. The thesis complements these projects through a more precise block-scale study. Infill building is studied in an area formed by four large blocks in the proximity of the Kontula metro station. With infill building architecture and materials of good quality plus more diverse supply in housing types would add to the already existing attractions of Kontula, good transport and affordable living. All in all, a new layer in townscape could attract interest to this city district suffering of distorted reputation. This thesis includes information concerning the build-up, building, planning ideals and present state of Kontula and the specific planning area. The principles of infill building have been made up on the basis of this information. This means preserving the most valuable features of the original city plan, forestlike feeling, large courtyards, and spaciousness. The leading idea is that the status of the area can be enhanced while preserving and strengthening its original identity. Two kinds of solutions have been applied to four blocks very different from each other. The first emphasizes infill building while the other stresses improving living environment. 1) The parking area becoming vacant is used 100% as a parking area for infill building in blocks 3 and 4, in which the parking areas are already well situated. In practise the present parking areas are used more efficiently. 2) The parking areas are rearranged or the total area is decreased in blocks 1 and 2, where improving the public space is more important than infill building. Quality of environment is enhanced through the change of parking norm. These principles have led to a plan, with which the built floor area would increase a total of 34%.Diplomityössä tutkitaan 1960-luvulla rakennetun helsinkiläisen metsälähiön, Kontulan kerrostaloalueen soveltuvuutta täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamisen lähtökohdaksi on otettu pysäköinnin laskentaohjeen muuttaminen. Alkuperäisen, asuntojen lukumäärään sidotun laskentaohjeen "päivittäminen" rakennetuista neliöistä riippuvaiseksi vapauttaa autopaikkoja. Ylimääräiset autopaikat voidaan hyödyntää täydennysrakentamisen pysäköintiin tai vaihtoehtoisesti poistaa, ja pienentää autopaikkojen kokonaismäärää. Lähiörakentamisen kiihkein kausi 1960-70 -luvuilla synnytti maahamme lähiöitä, joiden korttelirakenne on avoin ja väljä. Niin sanotut metsälähiöt ovat väestönsä tavoin vanhentuneet ja niihin kohdistuu lukuisia muutospaineita. Toiminnalliset, ympäristölliset ja liikenteelliset vaatimukset ovat ajan myötä muuttuneet. Paineita muutokseen lisää entisestään lähiöiden seudullisen sijainnin muuttuminen ja entistä keskeisempi asema kaupunkirakenteessa. Kontula lukeutuu Helsingin itäisiin lähiöihin, joiden painopiste kaupunkirakenteessa tulee kasvamaan Helsingin itäisen liitosalueen, Lounais-Sipoosta ja Kaakkois-Vantaasta Helsinkiin liitetyn alueen myötä. Mahdollinen metron jatkaminen itään tekee häntäpään metropysäkeistä ja niiden asemanseuduista erityisen kiinnostavia. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolla (KSV) on meneillään hankkeita täydennysrakentamisen, yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja palvelurakenteen vahvistamisen edistämiseksi näillä alueilla. Diplomityö täydentää KSV:n hankkeita tarkemman korttelikohtaisen tarkastelun kautta. Täydennysrakentamisen tarkastelualue on neljän suurkorttelin muodostama aluekokonaisuus Kontulan metroaseman läheisyydessä, asemanseudulla. Lisärakentamisen myötä laadukas arkkitehtuuri ja laadukkaat materiaalit, entistä monipuolisempi asuntotyyppien tarjonta täydentäisivät Kontulan jo olemassa olevia asumisen vetovoimatekijöitä, hyviä liikenneyhteyksiä ja edullista asumista. Uusi kaupunkikuvallinen kerros ylipäätään voisi herättää kiinnostuksen vinoutuneesta imagosta kärsinyttä kaupunginosaa kohtaan. Työhön on kerätty Kontulaa ja varsinaista suunnittelualuetta koskevaa aineistoa muun muassa rakentumisesta ja rakentamisesta, suunnitteluihanteista, sekä nykytilasta. Aineiston pohjalta on etsitty täydennysrakentamisen tapoja ja periaatteita, joilla alkuperäisen asemakaavan tärkeimmiksi koetut arvot, metsäisyys, suuret korttelipihat ja väljyys voitaisiin jatkossakin säilyttää. Kantavana voimana oli ajatus, että alueen statusta voidaan parantaa alkuperäistä identiteettiä vaalien ja vahvistaen. Neljään, keskenään hyvin erilaiseen kortteliin, on sovellettu kahta eri ratkaisuperiaatetta, joista ensimmäinen painottuu täydennysrakentamiseen, toinen ympäristön parantamiseen. 1) Käytetään normimuutoksen vapauttamat autopaikat 100 % täydennysrakentamisen paikoitukseen kortteleissa 3 ja 4, joissa autopaikat sijaitsevat lähtökohtaisesti hyvillä paikoilla. Käytännössä nykyiset pysäköintialueet hyödynnetään tehokkaammin. 2) Vähennetään autopaikkojen kokonaismäärää tai järjestellään autopaikat uudestaan korttelissa 1 ja 2, joissa kaupunkikuvallinen muutos on tärkeämpää kuin täydennysrakentaminen. Normimuutoksen avulla voidaan parantaa ympäristön laatua. Näillä periaatteilla on päädytty suunnitelmaan, jonka myötä tarkastelualueen rakennettu kerrosala kasvaisi kokonaisuudessaan noin kolmanneksen, 34 %