Pääomarakenne ja arvonmääritys - tutkimus suomalaisista yhtiöistä eri toimialoilla

The objective of the thesis is to examine whether there exists a statistically significant cross-sectional relationship between Finnish companies' capital structures and commonly studied determinants of capital structure, namely, volatility, non-debt tax shields and costs of financial distress. The thesis reviews the most common theories of capital structure and corporate valuation. The literature review includes the Modigliani and Miller theory, the theory of principal and agency costs, theories of the signalling effect and pecking order as well as aspects of risk management and modelling of capital structure. Based on a review of modelling of optimal capital structure studies, a theoretical model of optimal capital structure introduced in Bradley et al. [3] was selected as a focus area of this thesis. In addition its theoretically sound formation, the model incorporates the most commonly acknowledged determinants of capital structure, namely, positive personal taxation on equity as well as debt income, volatility, nondebt tax shields and expected costs of financial distress (including bankruptcy costs and agency costs). Based on comparative statistics and simulation analysis of the model, three implications were derived to be tested with empirical data. The empirical data used in the thesis consisted of annual accounting and market data of 97 publicly quoted Finnish companies from 2001 to 2009 financial years. The companies were divided to seven industry sectors and alternatively to eight size categories for cross-sectional comparisons. Statistical methods used were ANOVA and linear regression analysis. The empirical results indicated, that the three proxy determinants of capital explained 40 % of the variation of the debt-ratios between the industry sectors. Between the size categories, the explanatory power was 39 %. R&D and marketing expenditures had a statistically significant and negative relationship with debt-ratios, which confirmed one of the testable implications. Non-debt tax shields had a significant but a positive relationship with debt-ratios contradicting with the second testable implication. The measure of volatility was not found to have a statistically significant relationship with the measure of debt ratio.Diplomityön tavoitteena on tutkia, poikkeavatko suomalaisten pörssiyhtiöiden pääomarakenteet ja niihin keskeisimmin vaikuttavat tekijät (tuottojen vaihtelevuus, verosuojat ja taloudellisen ahdingon kustannukset) toimialojen tai kokoluokkien välillä. Kirjallisuusosio käsittää yleisimmät pääomarakenteen ja arvonmäärityksen teoriat, kuten Modiglianin ja Millerin, päämies-agentti kustannukset, pääomarakenteen signaloinnin ja nokkimisjärjestyksen. Lisäksi kirjallisuutta tarkastellaan myös riskienhallinta- ja mallinnuksen näkökulmista. Perustuen kirjallisuusosiossa tehtyyn pääomarakennemallien katsaukseen, diplomityössä keskitytään Bradleyn, Jarrellin ja Kimin [3] tutkimuksessa esitettyyn malliin. Malli valittiin, koska sillä on selkeä teoreettinen lähestymistapa ja koska se sisältää keskeisimmät pääomarakenteisiin vaikuttavat tekijät, kuten sijoittajan verotuksen oman ja vieraan pääoman osalta, tuottojen vaihtelevuuden, verosuojan ja taloudellisen ahdingon odotetut kustannukset (mukaan lukien konkurssin tai agentti-teorian kustannukset). Perustuen pääomarakennemallin analyysiin ja simulaatioihin, mallista tehdään kolme johtopäätöstä, joita testataan empiirisellä aineistolla. Aineisto koostuu yhteensä 97 suomalaisen pörssiyhtiön tilinpäätös- ja markkina-arvotiedoista vuosina 2001 - 2009. Yhtiöt jaettiin seitsemään toimialaluokkaan ja vaihtoehtoisesti kahdeksaan kokoluokkaan. Käytettävät tilastolliset menetelmät ovat varianssianalyysi ja lineaarinen regressioanalyysi. Empiirisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että valitut kolme pääomarakenteeseen vaikuttavaa tekijää selittivät 40 % velkaantuneisuuden vaihtelusta eri toimialojen välillä. Yhtiöiden kokoluokkien osalta selitysaste oli 39 %. Tutkimus- ja tuotekehitys- ja markkinointikustannuksilla oli tilastollisesti merkitsevä ja negatiivinen suhde velkaantuneisuuteen, mikä vastasi teoriaosuudessa tehtyä johtopäätöstä. Verosuojan tilastollisesti merkitsevä ja positiivinen suhde velkaantumiseen oli ristiriidassa toisen teoriaosuudessa tehdyn johtopäätöksen kanssa. Tuottojen vaihtelevuudelle ei löydetty tilastollisesti merkitsevää suhdetta velkaantuneisuuteen