Studies on parametric reverberation of a concert hall

This work investigates complex decays, which are created virtually with reverberation algorithms. For this purpose, the appropriateness of these acoustical environments is studied in connection with different types of classical music. Several types of artificial reverberation are created and added to anechoic recordings. Through a listening test and analysis of objective measurements and their parameters, the qualities of ambience are evaluated. There exist clearly audible differences between settings with similar objective measures. Dual-decay styled reverberation is not only used in the recording industry, but has gained popularity also in the field of concert hall acoustics. Dual-decay systems do not only exist when enhancing electronically the acoustics of an existing hall, but do also occur in concert halls with coupled spaces, when incorporating reverberation chambers or directed early reflections. The results of the listening test were signal dependent. Romantic music with a big orchestra, such as Bruckner, works best in a reverberant spacious hall, which features long reverberation at a high level. A medium level of reverberation with strong reflections at 100 - 140 ms, coming from the frontal and lateral sides is suitable for Mozart. The objective measures of ISO 3382 do not explain the differences between the samples.Tässä työssä tutkitaan erilaisten virtuaalisten tilojen akustiikkaa ja ne toteutettiin kaikualgoritmien avulla. Näitä keinotekoisesti luotuja ympäristöjä tutkitaan toisistaan eroavien klassisten musiikkikappaleiden avulla. Erilaiset keinotekoiset kaiunnat luotiin ja lisättiin kaiuttomiin äänitteisiin. Kuuntelukokeen avulla ja objektiivisia suureita, sekä niiden parametreja analysoimalla, tutkittiin tilatunnun laatua. Asetuksilla, joilla on samanlaiset objektiiviset suureet, esiintyy selkeitä eroja. Kahden kytketyn tilan mallintava kaksivaiheisesti vaimenevaa kaiuntaa (dual-decay) ei ole käytetty ainoastaan äänitysteollisuudessa, vaan sen suosio on kasvanut myös konserttiakustiikan alalla. Järjestelmät, jotka sisältävät kaksivaiheisesti vaimenevaa kaiuntaa, eivät esiinny pelkästään tilanteissa, joissa olemassa olevien salien akustiikkaa halutaan parantaa elektronisin keinoin. Vastaava akustiikka on myös konserttisaleissa, joissa on kytketyt tilat kaikukammioiden ollessa käytössä, tai joissa on suunnattuja varhaisia heijastuksia. Kuuntelukokeen tulokset olivat signaaliriippuvaisia. Romanttinen musiikki isolla orkesterilla, kuten esimerkiksi Bruckner, sopii parhaiten kaikuisaan ja tilavaan saliin, jossa on pitkää kaiuntaa korkealla tasolla. Keskimääräinen kaiuntataso, joka on yhdistetty etuviistosta ja sivuilta tuleviin heijastuksiin, sopii Mozartille. ISO 3382 suureet eivät selitä ääninäytteiden välisiä eroja