Paine-eroon perustuva pinnanmittausmentelmä Loviisan ydinvoimalaitoksen simulointimalliin

In this Master's Thesis, the water level measurement systems of the pressurizer and the steam generator were implemented into the Apros model of the Loviisa nuclear power plant. In the power plant, the water level is measured using the differential pressure method. The pressure difference is measured between the ends of two impulse pipe lines connected to the upper and the lower part of the process component. The pressure difference is transformed into the water level signal based on the hydrostatic pressure equation. Earlier in the simulation model, the water level calculation was less realistically based on collapsed liquid level, which is the sum of the liquid levels of the stacked thermal hydraulic nodes of the component. The modelling of the level measurement system for the pressurizer did not cause any problems. In the modelling of the steam generator measurements, difficulties were caused by too simplified thermal hydraulic calculation level structure of the Apros component. However, after tuning the parameters of the calculation level modules, the level measurements behaved more realistically. The simulated level measurements were compared to the actual data from the plant transients. The measurements of the pressurizer performed similarly as the original collapsed liquid level, whereas behaviour of the measurements of the steam generator resembled the plant data clearly more than the original measurements.Diplomityössä mallinnettiin paineistimen ja höyrystimen pinnanmittausjärjestelmät Loviisan ydinvoimalaitoksen APROS-malliin. Laitoksella paineistimen ja höyrystimen veden pinta mitataan paine-eromenetelmällä. Komponentin ylä- ja alaosaan kytkeytyy impulssiputkilinjat, joiden loppupäiden välinen paine-ero muutetaan pinnankorkeudeksi perustuen hydrostaattisen paineen laskukaavaan. Aikaisemmin simulointimallissa pinnankorkeus oli laskettu epärealistisemmin kollapsipinnasta, joka on komponentin päällekkäisten termohydraulisten noodien pinnankorkeuksien summa. Uusien pinnanmittausjärjestelmien mallintaminen paineistimelle onnistui ongelmitta. Höyrystimellä vaikeuksia aiheutti Apros-komponentin liian yksinkertainen laskentatason rakenne. Höyrystimen laskentatason moduulien parametreja muuttamalla mittaukset saatiin kuitenkin käyttäytymään realistisesti. Simuloituja pinnanmittauksia verrattiin mittauksiin oikeista laitostransienteista. Paineistimella mittaukset käyttäytyivät niissä samalla tavalla kuin alkuperäinen kollapsipinta. Höyrystimen uudet mittaukset käyttäytyivät transienteissa alkuperäisiä paremmin laitosmittauksien kaltaisesti