Kymijoen virtaamajako Itä- ja Länsihaaran välillä: Vesivoimatalouden ja kalatalouden hyötyjen tarkastelu eri virtaamavaihtoehtojen avulla

Tutkimuksessa tarkastellaan vesivoimatalouden ja kalatalouden yhteensovittamista alueella, joka rajoittuu pohjoisessa Anjalankoskeen ja etelässä Suomenlahteen. Työtä varten kehitettiin Excel-malli, jonka avulla mallinnettiin vesivoimataloudesta ja kalataloudesta saatavia hyötyjä ja haittoja. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia erilaisia Kymijoen juoksutusvaihtoehtoja päähaarojen sekä niistä erkanevien sivuhaarojen kesken ja laskea juoksutusten perusteella saatavat kokonaishyödyt ja haitat sekä selvittää, voidaanko virtaamajako tehdä tavalla, joka tuottaisi lisähyötyä huonontamatta kummankaan käyttömuodon etua suhteettomasti. Tutkimus tehtiin luomalla joukko skenaarioita, jotka kuvaavat eri juoksutusvaihtoehtoja ja muutosvaihtoehtoja joessa sekä näiden yhdistelmiä. Kustakin skenaariosta laskettiin arvioitu kokonaishyöty käyttäen hyväksi hyöty-kustannusanalyysiä. Tämän lisäksi laskelmissa käytettäville keskeisille parametreille (kuten sähkön hinnalle) suoritettiin herkkyysanalyysi ja saatuja tuloksia vertailtiin toisiinsa sekä nykytilanteeseen. Tuloksia tarkastellessa kävi ilmi, että Korkeakosken kalaporras yhdistettynä tätä vaihtoehtoa varten kehitetyllä virtaamajaolla tuotti suurimman hyödyn. Toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui Korkeakosken kalaportaan rakentaminen nykyisellä virtaamajakosysteemillä. Suoritettu tarkastelu myös osoitti, että Kymijoesta saatavan hyödyn merkittävä kasvattaminen virtaamaa säännöstelemällä ei ole enää mahdollista ja merkittävät hyödynlisäykset joko kalataloudesta tai vesivoimataloudesta aiheuttavat haittaa toiselle käyttömuodolle. Tämän lisäksi työssä on mukana lyhyt tarkastelu ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Kymijoen vesistössä tulevina vuosikymmeninä