Testaaja ketterässä projektissa - Case-tutkimus

Agile software development is a light-weight approach with an emphasis on people, collaboration, change acceptance and frequent software delivery. These priorities present a challenge to traditional software testing, which relies on detailed agreed specifications, careful planning and long testing phases. The purpose of the study is to analyze the tester role, testing practices and encountered challenges in industrial agile projects in comparison to the theory and previous empirical findings. The research problem is approached using two methods: a literature review and a case study. The literature review revealed some deficiencies in the theory and empirical data. The term agile testing alone can be interpreted to mean (1) a separate school of thought in the software testing discipline, (2) testing approach as defined in agile methodologies, (3) any testing practices that are in line with agile values or (4) any testing done in an agile project. No framework for agile testing was discovered. The existing empirical research is scarce and mainly limited to experiments on individual testing methods, especially test driven development. Most publications are created by practitioners. The case study was conducted on two SCRUM projects. Considerable differences were found in their test approach, most significantly in functional test automation level, defect management, test case specification level and developer cooperation. Whole team test approach and test automation were among the essential characteristics of both. The testing challenges experienced in the projects included limited time for regression testing, testing of partial functionality, prioritizing work and constant haste. Collocation with the developer was highlighted as a successful practice in both case projects. Unlike in literature, test automation was neither recommended nor seen as a challenge, possibly due to being considered self-evident part of the work. The case study results revealed two roles for a tester; they can work iteratively as part of the development team or test iteration deliverables as a customer representative. Tester's tasks are similar to traditional projects, but the emphasis, variance and frequency of the work is different. The importance of proactiveness, communication skills, understanding of the big picture and flexibility increases. The main experienced benefit of professional testers was the increased amount of detected defects. The study contributes to the empirical knowledge concerning agile testing, and further research is recommended due to the variance in the results and in comparison to literature. Especially the impact of certain project variables on the effectiveness of test practices should be investigated.Ketterä ohjelmistokehitys on kevyt lähestymistapa, joka painottaa ihmisiä, yhteistyötä, muutosten hyväksymistä ja tiheää toimitustahtia. Nämä prioriteetit tuovat haasteen perinteiselle ohjelmistotestaukselle, joka perustuu tarkkoihin ja sovittuihin määrittelyihin, huolelliseen suunnitteluun ja pitkiin testivaiheisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida testaajan rooli, testauskäytännöt ja kohdatut haasteet teollisissa ketterissä projekteissa ja verrata tuloksia teoriaan ja aiempiin empiirisiin löydöksiin. Tutkimusongelmaa lähestytään sekä kirjallisuuskatsauksella että tapaustutkimuksella. Kirjallisuuskatsaus paljasti puutteita teoriassa ja empiriassa. Yksin termi ketterä testaus voidaan tulkita neljällä eri tavalla: (1) koulukunta testauksen tieteenalalla (2) ketterien metodologioiden määrittelemä testauslähestymistapa (3) ketterien arvojen mukainen testikäytäntö tai (4) ketterässä projektissa tehtävä testaus. Puitekehystä ketterällä testaukselle ei löytynyt. Empiiristä tutkimusta aiheesta on tehty vähän ja se rajoittui lähinnä kokeisiin yksittäisillä testimenetelmillä ja niistä etenkin testivetoisella kehityksellä. Useimmat julkaisut ovat ammatinharjoittajien kirjoittamia. Tapaustutkimus tehtiin kahdella SCRUM projektilla. Testilähestymistavoista löytyi merkittäviä eroja, etenkin liittyen toiminnalliseen testiautomaatioon, virheidenhallintaan, testitapausten määrittelyn tasoon ja yhteistyöhön kehittäjien kanssa. Molempien oleellisimpiin piirteisiin kuuluivat testiautomaatio ja koko tiimin osallistuminen testaukseen. Projektien testaushaasteiksi koettiin rajallinen regressiotestausaika, osittaisen toiminnallisuuden testaus, työn priorisointi ja jatkuva kiire. Kehittäjien kanssa lähekkäin istumista korostettiin hyvänä käytäntönä molemmissa projekteissa. Toisin kuin kirjallisuudessa, testiautomaatiota ei suositeltu eikä nähty haasteena; mahdollisesti sitä pidettiin itsestään selvänä. Tapaustutkimus paljasti kaksi testaajan roolia: työskentely iteraatioissa osana tiimiä, tai sen tuotosten testaus asiakkaan edustajana. Tehtävät ovat samankaltaisia kuin perinteisissä projekteissa, mutta työn painopiste, vaihtelevuus ja toistumistiheys is erilaista. Proaktiivisuuden, kommunikaatiotaitojen, yleiskuvan ymmärtämisen ja joustavuuden merkitys kasvaa. Suurimmaksi ammattitestaajien tuomaksi hyödyksi koettiin tehokkaampi virheiden löytäminen. Tämä tutkimus lisää empiiristä tietoa ketterästä testauksesta. Lisätutkimusta suositellaan, koska tapausten poikkeavuus toisistaan ja kirjallisuudesta oli merkittävää. Erityisesti erinäisten projektimuuttujien vaikutusta testikäytäntöjen tehoon tulisi tutkia