Puhummeko nyt rasismista?

Rasismi-sanaan liittyy epävarmuutta siitä, mitä se on ja missä yhteyksissä sitä voi käyttää. Yksi syy hämmennykseen on se, että sanaa on opittu varomaan. Myös osa rasismintutkijoista käyttää tutkimuksessaan muita termejä välttyäkseen rasismi-sanan aiheuttamalta vastareaktiolta. Kun rasismia on ryhdytty korvaamaan ”turvallisemmilla” termeillä, niiden merkityssisällöt ovat alkaneet hämärtyä. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään rinnakkain ja jopa samaa tarkoittavina syrjintää, toiseuttamista, ksenofobiaa, rodullistamista ja rasismia ilman, että termien välisiä merkityseroja useinkaan pohditaan tai avataan kunnolla. Sanahämmennyksen seurauksena rasismikeskustelua käydään tutkimuksessa – ja myös laajemmin yhteiskunnassa – ilman selkeää käsitystä siitä, miten ilmiökentän termit tulisi ymmärtää ja miten niitä käyttää. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, miten rasismi ja sen lähikäsitteet on nähty suomenkielisessä mediatutkimuksen kirjallisuudessa. Sen jälkeen käyn läpi keskeisten termien eroja ja merkityssisältöjä suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Päämääränä on helpottaa termien käyttöön liittyvää epävarmuutta ja epätietoisuutta.Public discussion on ethnic minorities, immigration, and racism has increased drastically in Finland in the last decade. At the same time, racism is a topic which many people find hard to address since it easily leads to controversies and ill feeling – yet, the importance of discussion is evident. One reason for the apprehension is the term itself: Racism is a word most people rather leave unsaid. Even some researchers prefer substituting it with other terms in order to avoid the strong reactions caused by the r-word. As a consequence, terms like discrimination, othering, xenophobia, racialization, and racism have been used in research literature interchangeably and often without proper definition or clarification on how they differ from or relate to one other. Gradually their meanings have become blurred, and both scientific and wider public discussions take place without clear conception on how racism-related terms should be understood or used. In this article, I will look at these five central terms of racism research. First, I will examine how they have been used and understood in Finnish media studies. After that, I will go through notions from international and Finnish racism research on the meanings and differences of the terms. The goal of this article is to diminish the vagueness of racism-related words and facilitate their use in media and research.peerReviewe