Ruumiintieto

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -työn keskiössä on ruumiintieto. Olen tehnyt autoetnografisen kirjallisuuskatsauksen, jolla ei ole perinteitä tieteentutkimuksessa. Lähestyn kirjallisuutta kaikin aistein ja linkitän nykytutkimuksen havaintoihini maailmassa olemisesta koko ruumiillani. Fenomenologi Gaston Bachelardin tilan ja uneksinnan poetiikan jalanjäljissä hahmottelen mitä voisi olla ruumiinpoetiikka. Ruumiinpoetiikalla haen ei-lineaarista tietämisen tapaa, pikemminkin tuntua. Työssäni vertailen tieteilijä René Descartesin dualistista ajattelua ruumiinfenomenologi Maurice Merleau-Pontyn filosofiaan. Kirjallisuus keskustelee taidekasvatuksen epistemologian ja uusimman tanssineurologisen tutkimuksen kanssa. Ruumiintiedolla tarkoitetaan tietoa ruumiista, ruumiin kautta sekä dialogissa ruumiiden välillä. Ruumiintiedon muodostuksessa keskeistä on aistitieto, erityisesti proprioseptiset ja interoseptiset aistimukset, mihin kokemuksemme itsestämme perustuu. Ruumiintieto yhdistyy ihmisen merkityksellisyyden kokemukseen maailmassa olosta. Se lisää itsesäätelytaitoja ja empatiakykyä. Ruumiintiedon rakentuminen voi tuntua myös arkikokemuksen ylittävältä tapahtumalta. Ruumiinmuistot voivat painua meihin kertaluontoisesti tai lukuisien toistojen kautta. Yhteiskunnan hierarkiassa mitä ruumiillisempaa työ on, sitä vähemmän arvostettua se on. Kuitenkin uusimmat aivotutkimukset osoittavat liikkeen parantavan kognitiivista oppimista ja liike erityisesti pystyasennossa lisää muistijälkeä. Liikkeen rajoittaminen taasen heikentää kykyä ratkaista päättelyä vaativien tehtäviä, mikä tulisi huomioida koulumaailmassa. Osa ihmisen tietoa liittyy myös ikiaikaisiin vaistoihimme, joiden pohjalta toimimme. Tästä esimerkkinä on taistele tai pakene -reaktio. Suuri neurotieteen löydös ovat olleet peilisolut, jotka osoittavat, että toisen toiminnan ennakoinnilla ja empatialla on kehollinen perusta. Ruumiintiedosta voi tulla tietoiseksi harjoittamalla meditointia tai reflektiokirjoittamista, jossa ruumiintuntemuksia tuodaan kielelliseen muotoon. Ruumiintiedon arvostaminen ilmenee siinä, kuinka yksilöt nähdään holistisesti ja miten kaupunkiympäristöt rakentuvat. Kehollinen käänne näkyy tutkimuksessa ja viiveellä myös opetuksessa. Ruumiillisuuden ymmärtäminen on keino hahmottaa, millaista taitoa, osaamista ja asennetta koulumaailmassa ja yhteiskunnassa vaalitaan ja vaaditaan.Embodied knowledge. Abstract. The focus of this Master’s thesis is embodied knowledge. My aim is to open a new way of writing an autoethnographical literature review that is in contrast to the common approach. I approach the literature with all the senses linking the latest research with one’s observation of being in the world whilst embodying one’s entire physical form. Following in the footsteps of phenomenology Gaston Bachelard’s poetics of space and dreaming, I try to grasp what could be the poetics of the body which I interpret as an imprint and a non-linear way of knowing. I compare René Descartes’s dualistic way of thinking to Maurice Merleau-Ponty’s body phenomenology. The literature is in dialogue with epistemology of art education and the latest foundations of dance neurology. Embodied knowledge stands for knowledge about the body, through the body and between bodies whose fundamental base is corporeal knowledge. Central to this understanding, are the following ideas: The sense of being in our bodies is an integral part in the formation of embodied knowledge, especially through proprioseptic and interoseptic senses giving purpose to one’s existence in the world. Embodied knowledge builds empathy and self-regulation skills. Formation of embodied knowledge might feel as exceeding of the daily experience. Body memories can be imprinted in us sometimes after a single occurance, while at other times they require thousands of repetitions. Even though the latest neurological research points out that motion improves cognitive learning, physical work still remains traditionally undervalued. Movement and a standing position appear to strengthen the memory imprint. Limiting movement, on the other hand, lessens our capacity to solve problems which should be acknowledged in the school environment. Part of our knowledge includes our instinctive behaviors such as fight or flight mode and the mirror neurons which have been indentified as an embodied base for emotions. Tools to connect to the embodied knowledge expanded upon here are meditation as well as reflective writing, which can help to transform the knowledge into a linguistic form. Value placed on embodied knowledge translates to how we view individuals holistically and the way we build infrastucture. This corporial turn can be seen currently and will show its effect on teaching. Understanding embodied knowledge is a way to evaluate what kind of ability, knowledge and attitude we demand and cherish in the school environment and in the society