Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto projektituotannossa

The thesis concerns the implementation of a manufacturing planning and control system. The purpose is to improve the controllability of production and material flows. This was made by adapting computer software, which are used in manufacturing planning, to work as integrated system. The purpose was also to form appropriate work centers to handle the capacity planning. Forming of the work centers required information about costs and capacity. The central part of the implemented system is manufacturing planning and control software, which consist of three different modules. All three of the modules use the same databases. One part of the system is a CAD program. The program provides information of the product's construction and materials. The data structures of these two programs are modified to serve the acquisition department. There is also a group of smaller programs which became part of the system. CAD program's material and component databases are modified to match the actual titles used by the firm. One product of the firm's product family is prepared to test the system. Bill of material, which is created from the test product, is transferred to the manufacturing planning and control program. There the product is created again with the information about the work phases and lead times. The planning and execution of this is the largest part of the implementation. The manufacturing planning and control system needs also means to handle inventory, projects and gathered information about working hours. These modules are set to work so that they gather almost real-time information about the inventories and phase times. A significant benefit is gained as the information about the needed materials and components is available when needed. Product's parts and materials are now known from the beginning. The functionality of the system is improved by many modifications in co-operation with the software vendor. The end product is a system that satisfies the firm's current needs and that can be further developed in the future.Työ käsittelee tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Tavoitteena oli tuotannon ja materiaalivirtojen hallittavuuden parantaminen ontelolaattatuotannon koneita valmistavassa yrityksessä. Tämä toteutettiin sovittamalla tuotannonsuunnittelussa käytettävät ohjelmat toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäksi tuotanto ryhmiteltiin sopiviksi tuotantoyksiköiksi niin, että kapasiteetin hallinta helpottui. Tuotantoyksiköiden muodostaminen edellytti tarvittavien parametritietojen syöttämistä järjestelmään. Käyttöönotetun järjestelmän keskeisin osa on tuotannonohjausohjelmisto, johon kuulu kolme toistensa kanssa samoja tietokantoja käyttävää moduulia. Lisäksi järjestelmään liitettiin 3D-suunnitteluohjelma, josta tarvittavat tuoterakenteet ja materiaalitiedot siirretään. Näiden kahden ohjelmiston tietorakenteita muokattiin sopiviksi ja tiedoista valittiin hankintaa ja valmistusta palvelevat. Järjestelmäkokonaisuuteen liittyy myös joukko pienempiä apuohjelmia. 3D-suunnitteluohjelmiston materiaali- ja komponenttitiedot muokattiin vastaamaan yrityksen käyttämiä nimikkeitä. Järjestelmän koekäyttöä varten valmisteltiin yrityksen tuoteperheeseen kuuluva tuoteosa. Koetuotteen tuoterakenteesta generoitu osa- luettelo siirrettiin siirtotiedoston avulla tuotannonohjausohjelman varsinaiseen ohjausmoduuliin, jossa se muodostettiin uudestaan vaihe- ja läpimenoaikatietojen kera. Työn pääpaino kohdistui näiden kahden ohjelman välisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tuotannonohjausjärjestelmä vaati myös sitä tukevan varasto-, työaika- ja projektiseurantamoduulit. Nämä ohjelmat asetettiin toimimaan niin, että niistä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa tuotteiden varastosaidoista ja niiden valmistuksen eri vaiheiden kestoista. Järjestelmällä saavutettiin merkittävää hyötyä etenkin materiaali- ja komponenttitilausten tekoon. Tuotteisiin kuuluvat osat ja materiaalit ovat nyt alusta asti tarkasti tiedossa. Järjestelmän toimivuutta parannettiin useilla muutoksilla yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa. Lopputuloksena saatiin yrityksen nykyisiä tarpeita tyydyttävä järjestelmäkokonaisuus, jota voidaan tulevaisuudessa kehittää edelleen