Joukkoliikennesuunnittelun asukasvuorovaikutuksen kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Interactivity is a key challenge for the new public transport planning organisation, HSL (Helsinki Region Transport), which will take care of public transport in the Helsinki region starting from 1.1.2010. This study focuses on describing how resident interaction is nowadays organised in public transport planning by HKL (Helsinki City Transport) and YTV (Helsinki Metropolitan Area Council). The purpose of the study is to evaluate the current methods and to search for new ideas by studying the methods used in other domains, cities and countries. The evaluation is done by interviewing the experts of public transport planning and interaction. Information is also collected by an inquiry directed to residents. The main goal of the study is to build a model of interactive planning for HSL. Current resident interaction is realised in strategic planning mainly in the process of transport system planning. In operative planning it is usually organised in the draft phase of the line network planning. In addition, the residents can influence planning by the ways of continuous interaction. The residents have both direct planner contacts and ways of influencing the planning via different representative channels, for example organisations or political motions. The main problems of the current resident interaction are the lack of positive feedback, difficulties in reaching public transport users, lack of certain user groups, lack of interest towards planning, confusion in the division of responsibilities and the lack of trust towards planning and the impact of the interaction on planning. In addition to these the future changes in population, mobility and urban structure will also bring some new challenges to resident interaction. The first and most important move in shifting to interactive planning is to include the citizen point of view as a part of the planning problem. All the work considering resident interaction should then be counted and resourced as a part of the normal planning work. Special attention should be given to defining the targets of the interaction, so that the costs and the benefits of the process would be balanced. It is also important to aim to multifaceted participation, versatile conversation and clear contentions. Special attention should also be paid to pointing out the impact of interaction on planning and assuring the residents understand the matters presented.Joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutteisuus on eräs keskeinen haaste joukkoliikenteen uudelle suunnitteluorganisaatiolle, toimintansa 1.1.2010 käynnistävälle Helsingin Seudun Liikenne (HSL) -kuntayhtymälle. Tässä työssä tarkastellaan HSL -alueella joukkoliikennettä nykyisin suunnittelevien HKL:n ja YTV:n asukasvuorovaikutuskäytäntöjä ja arvioidaan niistä saatuja kokemuksia mm. asiantuntijahaastattelujen ja asukkaille suunnattujen kyselyjen avulla. Asukasvuorovaikutukseen etsitään uusia ideoita ja käytäntöjä kartoittamalla muilta aloilta ja muualta maailmasta saatuja kokemuksia. Näiden kaikkien pohjalta HSL:lle rakennetaan vuorovaikutteisen suunnittelun malli. Nykyistä asukasvuorovaikutusta toteutetaan HKL: ssä ja YTV: ssä strategisessa suunnittelussa etenkin liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä sekä operatiivisella puolella linjastosuunnittelun yhteydessä. Suunnitelmiin liittyvää vuorovaikutusta käydään yleisimmin suunnitelmien luonnosvaiheessa, minkä lisäksi käydään suunnitelmista irrallista jatkuvaa vuorovaikutusta. Asukkaat voivat vaikuttaa suunnitteluun joko suoran suunnittelijakontaktin kautta tai edustuksellisesti erilaisten järjestöjen ja poliittisten aloitekanavien kautta. Nykyisessä asukasvuorovaikutuksessa suurimpia ongelmia ovat negatiivisen palautteen ylikorostuminen, joukkoliikenteen käyttäjien tavoittamiseen liittyvät hankaluudet, tiettyjen käyttäjäryhmien passiivisuus, vähäinen mielenkiinto suunnitelmia kohtaan, epäselvyydet vastuunjaossa sekä suunnitteluun ja vuorovaikutuksen vaikuttavuuteen kohdistuva epäluottamus. Näiden lisäksi tulevaisuudessa muutokset väestössä, liikkumisessa ja kaupunkirakenteessa tuovat asukasvuorovaikutukselle omat lisähaasteensa. Vuorovaikutteiseen suunnitteluun siirryttäessä ensimmäinen ja tärkein askel on asukasnäkökulman käsittely osana suunnitteluongelmaa, jolloin siihen liittyvä työ myös resursoidaan osaksi normaalia suunnittelutyötä. Vuorovaikutuksen tavoitteellisuuteen tulee kiinnittää erityishuomiota, jotta vuorovaikutuksesta saataisiin siihen laitettavaa panostusta vastaava hyöty. Asukasvuorovaikutuksessa on tärkeää tavoitella moniäänisyyttä, monipuolista keskustelua ja selkeitä kannanottoja. Erityishuomiota kiinnitetään myös vaikuttavuuden esiin tuomiseen sekä asukkaiden ymmärryksen varmistamiseen