Viisi kylää - viisi savolaista maisemaa

Maaseutu autioituu ja kyläkoulut kuolevat. Maalaiskylien asukkaat, palvelut ja työpaikat katoavat. Samaan aikaan kaupunkien yhdyskuntarakenne hajautuu, kun vapautta ja tilaa kaipaavat ihmiset rakentavat omakotitalonsa kaupunkien liepeille. Tämä lopputyö on osa hanketta, jossa pohjoissavolaisiin kyliin pyritään saamaan uusia asukkaita houkuttelevan tonttitarjonnan ja kyläympäristön parantamisen avulla. Tämän työn tarkoitus on ensinnäkin maisemaselvitysten kautta löytää kylistä rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Toisena tarkoituksena on maisemanhoitosuunnitelmien avulla antaa kyläläisille ohjeet, miten he voivat pitää yllä ja kehittää omaa elinympäristöään. Kolmantena tarkoituksena on pohtia kylien tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Kohteena olevia kyliä on viisi: Kangaslahti Rautavaaralla, Kortteinen-Rasimäki-Multimäki Kaavilla, Kuuslahti Suunjärvellä, Pajulahti Nilsiässä sekä Tuusjärvi-Hiidenlahti Tuusniemellä. Työ jakautuu viiteen osaan: maisemaselvityksiin, rakennettavuusluokituksiin, maisemanhoitosuunnitelmiin, lyhyeen teoriaosuuteen maaseudun suunnittelusta sekä maiseman kehittämissuunnitelmiin. Maisemaselvitysosio käsittelee yleispiirteisesti koko Pohjois-Savoa - erityisesti sen itäosaa, jossa kaikki kylät sijaitsevat - ja tarkasti jokaista kylää erikseen. Selvitykset koskevat alueen luonnonolosuhteita, maiseman synty- ja kulttuurihistoriaa sekä maiseman nykytilaa. Selvitysten pohjalta on jokaiselle kylälle laadittu rakennettavuusluokitus. Se on synteesi eri maisematekijöiden ja yhdyskuntarakenteen vaikutuksesta rakennettavuuteen. Maisemanhoitosuunnitelmien päätavoitteita ovat maiseman paikallisten ominaispiirteiden vahvistaminen ja maiseman tilarakenteen selkiyttäminen. Muita tavoitteita ovat arvokkaiden näkymien, maisemakohteiden ja -kokonaisuuksien säilyttäminen sekä hoito. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseen ovat pääasiassa avoimuuden ja monipuolisuuden lisääminen. Lyhyt teoriaosuus käsittelee maaseudun ajankohtaisia kysymyksiä. Maatilojen määrä vähenee, mutta tilakoot kasvavat. Maaseudun perinteiset alkutuotantoon liittyvät elinkeinot ovat väistymässä. Matkailu ja erilaiset palvelut luovat maaseudulle uusia toimeentulomahdollisuuksia. Silti työpaikka kaupungissa on tänä päivänä tärkein maaseutu- asumisen mahdollistaja. Kestävän kehityksen näkökulmasta maaseutuasumisella on hyvät ja huonot puolensa: se pitää yllä maaseudulla jo olevia rakenteita ja palveluita, mutta suuri liikkumistarve aiheuttaa runsaasti päästöjä sekä kuluttaa luonnonvaroja. Maaseudun tulevaisuuteen vaikuttavat monet hyvin erilaiset asiat, kuten maatalouspolitiikka sekä ilmastonmuutos. Lopuksi maiseman kehittämissuunnitelmat käsittelevät kylien mahdollisia tulevaisuuden kuvia. Ne pyrkivät tuomaan esille kehitysvaihtoehtoja, jotka kylien tämän hetkisiin lähtökohtiin pohjautuen voisivat tiettyjen olosuhteiden vallitessa toteutua. Matkailun kehittäminen, energian tuotanto ja uudenlaiset paikalliset palvelut ovat esimerkkejä ratkaisuehdotuksista, joiden avulla maaseutu voitaisiin säilyttää elinvoimaisena