Mafisiin intruusioihin liittyvien kultamineralisaatioiden geofysikaalinen karakteristiikka

Tässä työssä tutkittiin ja luonnehdittiin gabrosidonnaisten kultakohteiden geofysikaalisia ominaisuuksia petrofysiikan ja lentogeofysiikan aineistojen avulla. Työn tutkimusalue sijoittui Etelä-Suomen alueelle, pääasiassa Vammalan migmatiittivyöhykkeelle. Työssä käsiteltyjä mineralisoituneita kohteita olivat Palokallio, Eräjärvi, Uunimäki, Jokisivu ja Kaapelinkulma. Gabrosidonnaiset kultakohteet valittiin tutkimuksen aiheeksi, koska niitä on tutkittu melko vähän. Työ suoritettiin Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Suomen yksikössä. Maastotyöt ja petrofysiikan laboratoriomittaukset tehtiin kesällä 2008. Työ jakaantui tutkimusmenetelmien osalta kolmeen osaan: petrofysiikan mittaustulosten käsittelyyn, lentogeofysiikan aineistojen tulkintaan ja SOM-luokittelun testaukseen, sekä petrofysiikan että lentogeofysiikan aineistoilla. Petrofysiikan osuuteen kuuluivat näytteenoton suunnittelu ja toteutus, kivinäytteiden preparointi, petrofysiikan laboratoriomittausten tekeminen ja tulosten esitys sekä tulkinta. Vertailuaineistona mineralisoituneista kohteista otetuille gabronäytteille käytettiin GTK:n petrofysiikan tietokannan gabroluokan kiviä tutkimusalueelta. Kaikista näytteistä mitattiin tiheys, suskeptibiliteetti ja remanentti magnetoituma. Lisäksi noin kolmasosasta näyteaineistoa määritettiin huokoisuus, ominaisvastus ja P-aallon nopeus. Työ painottui petrofysiikan osalta erityisesti näytteiden magneettisten mineraalien arvioimiseen. Tähän käytettiin myös muutamilla näytteillä suskeptibiliteetin lämpötilariippuvuuden määritystä eli Curie-pistemittausta. Lentogeofysiikan osuudessa käytettiin magneettista, sähkömagneettista ja radiometristä aineistoa sekä niiden perusteella laskettuja johdannaiskarttoja kuten magneettikentän tiltderivaattaa. Itseorganisoituvat kartat, SOM, valittiin yhdeksi työn tutkimusmenetelmäksi, koska GTK:ssa on meneillään SOM:iin perustuvan SiroSOM-ohjelmiston testaus. Eri kultakohteista otettujen gabronäytteiden väliltä löytyi pieniä eroavaisuuksia, ja lisäksi jonkinlaisia eroja löytyi myös petrofysiikan tietokannan gabrojen ja mineralisoituneiden gabrojen väliltä. Mineralisoituneilla gabroilla tiheys oli keskimäärin pienempi ja suskeptibiliteetti jäi alhaisemmaksi kuin tietokannan gabroilla. Q-suhteet olivat taas korkeampia. Mineralisoituneissa gabroissa magneettisena mineraalina näytti olevan pääasiassa monokliininen magneettikiisu ja vain yhdellä tutkitulla näytteellä magnetiitti. Lentogeofysiikan kartoilla mineralisoituneilla gabroilla ei havaittu olevan yhteistä, selkeästi tunnistettavaa karakteristiikkaa. Lentogeofysiikan eri muuttujien SOM-luokittelulla ei varsinaisesti saatu uusia tuloksia, mutta menetelmän avulla saatiin toisistaan geofysikaalisesti eroavia luokkia, joilla oli selkeä geologinen korrelaatio