Arviointimalli turvallisuuskriittisten ohjelmistojen tuotantoprosessien arviointiin

Turvallisuuskriittisten ohjelmistojen merkitys kasvaa yhteiskunnassa jatkuvasti. Ohjelmistojen tuotantoprosesseille on olemassa kansainvälisiä ja kansallisia standardeja ja vaatimuksia. Nämä standardit ovat perinteisesti olleet listoja vaatimuksista, joissa ei ole erikseen eroteltu tuotteen vaatimuksia ja tuotantoprosessin vaatimuksia. Ohjelmistotuotannossa monilla muilla aloilla sen sijaan tekemisen laatua arvioidaan prosessipohjaisesti, ja erityisesti prosessien kyvykkyyttä tai organisaation kypsyyttä mittaavat mallit ovat suosittuja. Tunnetuimmat esimerkit näistä malleista ovat ISO/IEC 15504-sarja, joka tunnetaan paremmin nimellä SPICE, sekä kaupallinen malli CMMI. Auto- ja avaruusteollisuuden myötä prosessiarviointimalleja on alettu ottaa käyttöön myös kriittisten ohjelmien arvioinnissa. Kansallisen ydinturvallisuusohjelman SAFIR2010:n CERFAS -projektissa tutkitaan prosessiarviointimallien ja perinteisten turvallisuusstandardien yhdistämistä, tavoitteena tuottaa menetelmiä ohjelmiston sertifioimiseen. Tässä työssä käydään läpi prosessiarviointinäkökulmaa pääosin ISO/IEC 15504-standardisarjan lähtökohdista, sekä Suomessa ydinvoimalan digitaalisilta turvallisuuskriittisiltä (Turvaluokka 2) ohjausjärjestelmiltä noudatettavaksi edellytettävää vaatimuspohjaista IEC 60880 - standardia. Työssä kehitettiin arviointimalli, jossa yhdistetään edellä mainittujen standardien vaatimus- ja prosessilähtöisyys. Työssä käydään läpi haasteita, joita tämän tyyppisen mallin luomiseen liittyy. Mallin käyttökelpoisuus testattiin arvioinnilla, jossa kohteena oli turvaluokka 2 - luokiteltu mittauslaite. Arvioinnin tulokset olivat osa laitteen kvalifiointiprosessia. Lisäksi arvioitiin arviointimallin standardinmukaisuus. Lopuksi käydään läpi turvallisuuskriittisen ohjelmiston prosessiarvioinnin käyttöä osana ohjelmiston sertifiointia eri näkökulmista. Analyysi kattaa muun muassa arvioinnin kattavuuden, objektiivisuuden ja tehokkuuden, ja analyysin pohjalta esitetään muutamia suosituksia sekä mallien jatkokehitystä että varsinaisia arviointeja varten. Lisäksi tässä työssä tehtyjä havaintoja verrataan vastaaviin kokemuksiin auto- ja avaruusteollisuudessa