Yksittäistuotteen valmistettavuuden parantaminen tuotekehityksen, suunnittelun ja valmistuksen yhteistyöllä

Yksittäistuotannossa valmistettavuuden ja "kerralla oikein" -tekemisen merkitys korostuvat. Myöhäiset suunnittelun muutokset ja tuotettavuusongelmat sotkevat valmistuksen kuormitusketjun, ja ylimääräisiä kustannuksia kertyy huomattavasti. Aikaisella keskittymisellä valmistettavuuden voidaan säästää sekä aikaa että rahaa. Tuotekehitysprosessin alussa konseptivaiheessa sidotaan pääosa kustannuksista, jotka toteutuvat vasta myöhemmässä vaiheessa. Myös muutosten tekeminen on paljon helpompaa aiemmin. Muutoksiin kuluvat resurssit ja kustannukset ovat sitä pienemmät mitä aiemmin muutokset havaitaan tai toteutetaan. Valmistettavuus tulisi ottaa huomioon tuotekehitysprojektien alkuvaiheessa. Perinteinen DFMA-metodi ei sovellu sinällään käytettäväksi yksittäistuotannossa, etenkään suurilla, raskailla ja monimutkaisilla komponenteilla, vaan on löydettävä muita keinoja. Avainasiaksi muodostuu tuotekehityksen ja valmistuksen yhteistyö tuotekehitysprosessin aikana. Tuotekehittäjien on otettava huomioon erittäin paljon erilaisia muuttujia, ja heillä ei välttämättä ole merkittävää tietämystä ja kokemusta valmistuksellisista tekijöistä. Valmistushenkilöstöllä vastaavasti on tarkkaa tietoa ja kokemusta valmistuksen asioista, joka voitaisiin hyödyntää. Ihmiset, prosessi ja teknologia tulisi pystyä yhdistämään. Tuotekehitysprosessin etupainotteisuus ja "set-based"- rinnakkaissuunnittelu poikkifunktionaalisissa tiimeissä on tärkein valmistettavuutta parantava keino. Valmistettavuuskeskustelut ovat merkittävä osa rinnakkaissuunnittelua sekä osa suunnittelukatselmusta ennen varsinaisen valmistuksen aloittamista. Projektien sujuvuuden seuranta ja kaikkien hyödynnettävissä oleva palaute ovat ensiarvoisen tärkeitä jatkuvan parantamisen ja oppivan organisaation kannalta. Jos asioita ja ongelmatilanteita ei ole dokumentoitu, on vaikeaa saada aikaan pysyviä korjaavia muutoksia. Silloin on suurempi todennäköisyys toistaa samat virheet uudelleen. Kaksisuuntaisen tiedonkulun tulee olla yhtenä osana jokapäiväistä toimintaa. Järjestetyillä valmistettavuuskeskusteluilla on pystytty estämään todennäköisiä myöhemmän vaiheen ongelmatilanteita, ja esiin on noussut useita valmistusta helpottavia sekä kustannuksia alentavia tekijöitä. Valmistettavuuskeskusteluilla on huomattava vaikutus valmistuksen henkilöstön asennoitumiseen tuleviin töihin, eri ihmisten tutustumiseen toisiinsa sekä organisaation oppimiseen