Eräiden kansallisten tietoturvaloukkauksia käsittelevien yksiköiden toiminnan vertailu ja hyvien käytäntöjen soveltaminen Viestintävirastossa

Tämän diplomityön tavoitteena oli analysoida eräiden eurooppalaisten tietoturvaloukkauksia käsittelevien yksiköiden toimintaa (ns. CSIRT-toiminta) ja tarkastella hyvien käytäntöjen soveltamista Suomessa ja Viestintävirastossa. Diplomityön alussa käydään läpi tutkimusmenetelmiä ja nimenomaan haastattelututkimusta, joka tämän työn osalta valittiin käytettäväksi menetelmäksi. Tutkimusmenetelmiä seuraa CSIRT-toiminnan esittely sen historian, toiminnan eri muotojen ja toimijoiden tarjoamien palveluiden kautta. Tämän jälkeen perehdytään Viestintävirastoon ja GERT-Fl:hin. Viestintäviraston osalta painopiste on sen lakiperustassa ja toimivallassa. CERT-Ft:n kohdalla esitellään sen historiaa, asiakaskuntaa, palveluita ja rahoitusta, jotta saadaan luotua yleiskuva CERT-FI:n toiminnasta. Luvussa 5 käydään läpi tutkimukseen osallistuneet organisaatiot ja tutkimuksen aihealueet. Tätä seuraavat tutkimustulokset, ja luvussa 7 tutkimustulosten soveltaminen Viestintävirastossa. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat että tutkimus oli tarpeellinen. Ne eivät olleet ainoastaan omaa toimintaa kehittäviä, vaan vahvistivat myös käsitystä siitä, että CERT-Fl:ssä jo hyväksi koettuja toimintoja oli muissakin organisaatioissa. Kehityskohtia löytyi lähinnä lailliseen perustaan, rahoitukseen, asiakaskuntaan ja päivystykseen liittyen. Kansainvälinen yhteistyö on oikealla suunnalla. Tutkimus vahvisti myös käsitystä siitä, että loppujen lopuksi kaikki CSIRT-toimijat ovat keskenään erilaisia. Tutkimustulosten kautta saatua kokonaiskuvaa tullaan mahdollisesti hyödyntämään CERT-FI:n ja Etelä-Afrikan CSIR-instituutin vuosien 2009 ja 2010 välisenä aikana toteutettavassa yhteisprojektissa, jossa Etelä-Afrikkaan tullaan perustamaan kansallinen CSIRT-toimija