Seuraavan sukupolven ja perinteisten nestemäisten biopolttoaineiden valmistuskustannusten vertailu

Työn tarkoituksena oli tutkia nestemäisten biopolttoaineiden valmistuskustannuksia ja verrata seuraavan sukupolven nestemäisten biopolttoaineiden ja perinteisten nestemäisten biopolttoaineiden valmistuskustannuksia. Työssä pohdittiin myös biopolttoaineiden kustannuskilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Energiaomavaraisuuden lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat biopolttoaineiden valmistuksen ja kulutuksen pääajureita. Maailman perinteisten nestemäisten biopolttoaineiden valmistusmäärät ovet silti alle 2 % verrattuna maailman 4 400 miljoonan tonnin raakaöljyn kulutukseen vuonna 2007, jolloin polttoaine-etanolia valmistettiin 39,1 miljoonaa tonnia ja perinteistä biodieseliä 9 miljoonaa tonnia. Biopolttoaineiden kasvavaa kysyntää varmistavat poliittiset päätökset. Perinteisten ja seuraavan sukupolven biopolttoaineiden valmistukseen vaadittavia teknologioita tutkittiin myös työssä. Seuraavan sukupolven teknologiat olivat oleellisesti monimutkaisempia kuin perinteiset biopolttoaineiden valmistusmenetelmät johtaen myös korkeimpiin investointikustannuksiin. Teknologiat mahdollistavat kuitenkin uusien halvempien raaka-aineiden käytön. Työssä tutkittiin lisäksi biopolttoaineiden energia- ja hiilidioksiditaseita, joilla saatiin määrättyä biopolttoaineiden hiilidioksidivähennykselle teoreettiset rahalliset arvot käyttäen Euroopan Unionin päästökaupan hintoja. Hiilidioksidivähennyksen kustannustehokkuus pystyttiin täten laskemaan kullekin biopolttoainetyypille. Biopolttoaineiden kriittiset kustannuskomponentit selvitettiin olevan raaka-ainekustannukset perinteisillä biopolttoaineilla sekä raaka-aine- ja investointikustannukset seuraavan sukupolven biopolttoaineilla. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet jyrkästi viimeisen viiden vuoden aikana. Kirjallisuudesta löydetyt valmistuskustannusluvut muunnettiin vastaamaan 2007 vuoden euroja, jolloin valmistuskustannuksia pystyttiin vertailemaan keskenään ja fossiilisiin polttoaineisiin. Lupaavimmiksi biopolttoaineiksi osoittautuivat sokeriruokoetanoli ja Fischer-Tropsch biodiesel. Työn kokeellinen osuus alkoi 13 biopolttoainesektorin asiantuntijan haastattelulla. Biopolttoainelaitoksista kerätyn tiedon varalle valmistettiin tietokanta ja biopolttoaineiden valmistuskustannusten arvioimiseksi nykyisillä raaka-ainehinnoilla kehitettiin kustannusmalli. Lopuksi etanolin ja biodieselin kustannuskäyrät piirrettiin tietokannasta saatujen tietojen avulla