Rautatieliikenteen häiriöiden analysoinnin kehittäminen

Rautatieliikennettä vaivaavat häiriöt aiheuttavat harmia matkustajille, liikennöitsijöille, rautatieinfrastruktuurista vastaavalle viranomaiselle ja radanpitäjälle eli Ratahallintokeskukselle (RHK). Työn lähtökohtana oli Ratahallintokeskuksen käyttämän tiedon lisääminen kehitysinvestointien suunnitteluun. Tarkoituksena oli selvittää mitä lisäarvoa liikennehäiriöiden analysoinnista saataisiin kehitysinvestointien suunnitteluun. Työn yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten jo nyt käytössä olevaa junien seurantajärjestelmää JUSEa voidaan paremmin hyödyntää häiriöiden analysoinnissa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten nykyisin käytössä olevia häiriöiden analysointimenetelmiä tulisi kehittää. Työn kolmantena tavoitteena oli selvittää, kuinka häiriöitä voidaan paikantaa rataverkolta mahdollisimman tarkasti. Työ perustui kirjallisuusselvitykseen ja kahteen tapaustutkimukseen, minkä lisäksi työssä haastateltiin rautatieliikenteen asiantuntijoita. Työn tuloksena laadittiin uusi toimintamalli häiriöiden analysoimiseksi. Mallilla vastataan kaikkiin tutkimustavoitteisiin. Uuden toimintamallin perusteella häiriöiden analysointi on järjestelmällisempää ja sen avulla on mahdollista saada hyvin paljon enemmän tietoa häiriöistä kuin aikaisemmin Malli koostuu kolmesta tasosta. Perustarkastelu tehdään koko rataverkon osalta samanaikaisesti. Perustarkastelu perustuu nykyiseen täsmällisyysyhteenvetoon. Verkon tarkastelussa rataosat tarkastellaan erikseen perustuen JUSEen tallentuneeseen tietoon. Rataosan tarkastelussa rataosalla tallentunutta liikenteen toteumatietoa, kuten ajoaikoja ja junien aikataulussa pysymistä, analysoidaan tarkemmin esimerkiksi liikennepaikkaväleittäin tai opastinvälien tarkkuudella. Toimintamallia testattiin kahden tapaustutkimuksen avulla. Toisessa tapaustutkimuksessa tutkittiin myöhästyneiden junien suhteellista osuutta eri rataosilla ja häiriöistä matkustajille aiheutunutta haittaa laskemalla matkustajien kokemat myöhästymisminuutit jokaiselle rataosalle erikseen. Tarkastelu perustui JUSEen tallentuneeseen tietoon. Myöhästyneiden junien suhteellisella osuudella tunnistettiin rataosia, joilla matkustajan riski olla myöhässä oli suurin. Merkittävimmät myöhästymisen syyt voitiin myös tunnistaa. Matkustajien yhteenlaskettujen myöhästymisminuuttien perusteella tutkittiin häiriöiden vaikuttavuutta. Edellä mainittujen menetelmien yhdistämisellä voidaan löytää merkittävimmät häiriöille alttiit rataosat. Toisessa tapaustutkimuksessa analysoitiin junien toteumatietoa tarkasteluväliltä Hirvineva-Liminka-Kempele. Analysoinnin perusteella kohtaamistilanteet ja tavaraliikenteen huono aikataulunmukainen kulku aiheuttivat eniten vaihtelua liikenteen täsmällisyyteen