Resurssien käytön tehostaminen terveydenhuollossa - vaihtoehtoisia lähestymistapoja prosessien ohjaukselle kotihemodialyysissä

Kotihemodialyysi(KHD)-yksikkö on lisääntyvässä määrin kohdannut paineita hoitaa yhä useampia potilaita nykyisellä resurssimäärällä, hoidon laatua heikentämättä. Tämän työn keskeisenä aiheena on KHD-yksikön tuottavuuden parantaminen. Päämääränä oli tutkia prosessinohjauksen soveltuvuutta KHD-potilaan hoitoon ja tarkastella vaihtoehtoisia lähestymistapoja toiminnan ohjaukseen. Tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen ja se suoritettiin Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) nefrologian klinikalla. Tutkimuksen tavoitteina on:. 1) Selvittää onko resurssinkäyttöä mahdollista tehostaa kotihemodialyysiprosessissa, hoidon laatua tai sen saatavuutta heikentämättä. 2) Analysoida soveltuuko "keskeneräinen potilas (KEP)"-konsepti kroonisten sairauksien, kuten KHD:n, hoivaprosessin johtamiseen, vai löytyykö muita parempia menetelmiä. 3) Arvioida voisiko KHD:n palveluprosessi hyötyä tulevasta itsepalveluympäristöstä. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen sekä tapaustutkimuksen KHD-yksiköstä, joka analysoidaan toteutuneiden näyte-potilasepisodien sekä niihin kuuluvien palvelutapahtumien avulla. Työssä sovelletaan uutta tapahtuma-perusteista lähentymistapaa palvelun kuvaamiseen ja analysointiin. Tarkoituksena on selventää prosessin eri osien vuorovaikutuksia, sekä löytää tapahtumia joissa resurssien tehokkuus on heikko. Työssä paikannettiin kaksi ko. tapahtumaa ja niiden vaikutuksia KHD-prosessiin määriteltiin aikatutkimuksen avulla. Lisäksi esitellään kuusi vaihtoehtoista lähestymistapaa terveydenhuollon tuotannonohjaukselle. KHD-prosessin monimutkaisuus johti uuden viitekehyksen syntymiseen, ei-rutiiniprosessien ohjauksesta erikoissairaanhoidossa. Viitekehys erottaa prosessin perinteisin keinoin ohjattavissa olevat vaiheet (diagnostinen ja valmisteluvaihe), niistä jotka tarvitsevat uutta lähestymistapaa (hoitovaihe). Potilasepisodien analysoinnissa KEP-konsepti osoittautui soveltumattomaksi hoitovaiheeseen. Se saattaa kuitenkin olla hyödyllinen työkalu diagnostisen ja valmisteluvaiheiden läpimenoajan lyhentämiseksi. Työssä esitellään yhtä käytössä olevaa itsepalveluympäristöä, ja pohditaan vastaavan ympäristön potentiaalia munuaispotilaan ja lääkärin välisen tiedonvälityksen kehittämiselle, sekä itsepalveluympäristön hyödyntämismahdollisuudet KHD-prosessissa