Paikkatietojen yhteiskäytön edellytykset ja mahdollisuudet kuntayhteistyössä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat paikkatietojen yhteiskäytön edellytykset ja esteet kuntayhteistyössä pohjautuen kuntien paikkatietojen käytön nykytilanteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat paikkatietojen yhtenäistämisen mahdollisuudet ja vaatimukset yhteiskäyttöä varten sekä mitkä ovat ne toimenpiteet, joihin tutkimuksen tapauskunnissa on ryhdyttävä paikkatietojen yhteiskäytön eteenpäin viemiseksi. Tutkimusongelmaa lähestyttiin case-aineiston kautta. Tapauskuntina olivat Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula). Tutkimuksessa kirjattiin kirjallisuuden perusteella teoreettiset vaatimukset paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatietojen käytön nykytilaa case-kunnissa selvitettiin haastatteluin. Kuntien kaikille toimialoille osoitetulla verkkokyselyllä selvitettiin paikkatietojen käyttöä ja saatavuutta sekä tarpeita ja esteitä yhteiskäytölle niin kunnan sisällä kuin kuntien välillä tapauskunnissa. Tutkimuksessa todettiin, että paikkatietojen käytön tehostamisessa kunnissa on parantamisen varaa eikä paikkatietojen tarjoamia hyötyjä toiminnan tehostamisessa ja päätöksenteon tukena ole riittävällä tasolla hyödynnetty. Eritoten havaittiin, että yhä edelleen kunnissa paikkatietojen käyttö keskittyy tekniselle sektorille eikä ole saavuttanut laajaa käyttöä kunnissa nk. pehmopuolella. Paikkatiedon hyödyntämisen esteinä kuntien sisällä ovat kyselyn tulosten perusteella yleisesti tiedon puute käytettävissä olevista aineistoista, niiden sijainnista ja saatavuudesta, epätietoisuus aineistojen ja järjestelmien hyödyntämismahdollisuuksista, aineistojen laatuongelmat (mm. epätarkkuus, puutteellisuus), erilaiset tietojärjestelmät ja tiedonsiirto-ongelmat, ajallisten, rahallisten ja henkilöstöresurssien riittämättömyys sekä osaamisen, neuvonnan ja koulutuksen puuttuminen. Kyselyn tulokset osoittivat, että suurin tiedontarve on paikkatietojärjestelmien käyttömahdollisuuksista. Tutkimuksessa havaittiin, että metatiedon puutteellisuus tai kokonaan puuttuminen, aineiston hajanainen sijoittelu kuntien eri yksiköissä ja arkistoinnin puutteellisuus eivät luo edellytyksiä paikkatietojen tehokkaalle yhteiskäytölle kunnan sisällä, saati sitten kuntien välillä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella annettiin toimenpidesuosituksia, joihin kuntien tulee ryhtyä yhteiskäytön edistämiseksi sekä kunnan sisällä että kuntien välillä