Kiinteistönhoidon sopimusaikainen laadunhallinta

Kiinteistönhoidon sopimusaikainen laadunvalvonta on haastavaa, sillä vakiintuneita menetelmiä laadunvarmistukseen ei ole, vaan käytetyt keinot ovat pitkälti tilaaja- ja tapauskohtaisia. Laajasti käytettyjen ja objektiivisten laatumittareiden puuttuminen vaikeuttaa kiinteistönhoidon sopimuksenmukaisuuden varmistamista. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää alalla vallitsevia käytäntöjä ja kehittämiskohteita kiinteistönhoidon sopimuksenaikaiseen laadunhallintaan liittyen. Näitä näkemyksiä kartoitettiin tutkimuksen empiirisen osan yhteydessä suoritetuilla asiantuntijahaastatteluilla. Haastattelujen avulla pyrittiin tunnistamaan ne tekijät ja menetelmät, jotka koetaan tärkeiksi kiinteistönhoidon laadun mittaamisessa sekä selvittämään sopimusaikaisen laadun todentamiseen liittyviä kehitystarpeita. Kiinteistönhoidon laadun ohjaamisen ja valvonnan työvälineiksi tarvitaan kiinteistönhoidon erityispiirteisiin perustuvia laatumittareita, joista esimerkkinä määrämuotoiset auditoinnit. Laadun säännöllisen seuraamisen kautta molemmat sopijapuolet saavat tietoa sopimuksen menestystekijöiden nykytilasta ja kehityssuunnasta. Menestystekijöiden tunnistaminen edellyttää kiinteistönhoidon osapuolien tarpeiden ja odotusten hallintaa. Laatu koetaan huonoksi, mikäli odotusarvot eroavat koetusta laadusta. Mittaamisen ja seurannan ohella eräs konkreettisista keinoista kehittää kiinteistönhoidon laatua on palkkio- tai sanktiomenetelmän liittäminen osaksi laadunhallintaa. Kannustinjärjestelmän tulee perustua luotettavaan ja oikeudenmukaiseen laatumittaristoon. Rahallisen kannustimen uskotaan vaikuttavan positiivisella tavalla ennen kaikkea operatiivisen tason tuottamaan toiminnalliseen laatuun. Sopimuksen pitää olla myös yritystasolla taloudellisessa mielessä motivoiva ja yhteistyön riittävän pitkäjänteistä, jotta siihen uskalletaan panostaa ja sitoutua. Tulevaisuuden kehityksen kannalta suuri painoarvo tulee olemaan sillä, miten kiinteistönhoidon huoltokirja- ja raportointiohjelmistot sekä yksittäiset laadunseurantatyökalut onnistutaan yhdistämään yhdeksi laadunhallintajärjestelmäksi. Yhtä lailla tärkeää on luottamus ja usko siihen, että laatuun tulee panostaa ja siihen voidaan vaikuttaa