Suunnittelun ohjauksen parantaminen design-build hankkeissa

The aim of this study was to describe, analyze and find ways to improve the present design management practice in design-build projects through a literature and case studies as well as by interviewing experts on the field. The analysis was based on the design management practices of two of the leading Finnish construction companies. In addition existing methods and tools for design management were examined. The control of the flow in the design process was perceived to be most in need of improvement. The Last planner system used together with the PPC (percent plan complete) was found a suitable method to manage the reliability of the design process and to really lead the process. Lower cost (even 20%), shorter schedule, less failures, better quality and greater customer satisfaction are benefits expected to be achieved this way. There are instructions and tools available for the newest phenomena, product modeling. One has to learn to use new programs and to tolerate their incompleteness, however. The advantages already existing should still strongly encourage the usage and further development. Instead of just being a tool modeling has potential for guiding the ways of working and for productivity improvements. Organizational aspects emerged to restrain the design management to be carried out in the best possible way. The writer was able to identify three different micro-organizational models, which where named production oriented, project oriented and process oriented organizations. The writer sees that the process oriented model is the one to answer to the demands of the design-build philosophy but all three are applied. Closer co-operation of production and design may be achieved when these operations are located in the same business unit and by using a common resource pool in the production. Know how in design management can be developed having certain part of the personnel specialized in design-build projects. Actually the design-build has not been very well defined, which is a recommended development object in the future. Naturally the design-build organizations are in need of further study as well. The results of this research can be applied wider in the construction business.Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, analysoida ja löytää tapoja parantaa nykyistä suunnittelun ohjauskäytäntöä design-build (suunnittele ja rakenna) hankkeissa kirjallisuus- ja tapaustutkimusten kautta sekä haastattelemalla alan asiantuntijoita. Analyysi pohjautui kahden johtavan suomalaisen rakennusliikkeen suunnittelun ohjauksen käytäntöihin. Lisäksi tarkasteltiin olemassa olevia menetelmiä ja työkaluja suunnittelun ohjaukseen. Suunnitteluprosessin kulun kontrolloinnin nähtiin olevan eniten parantamisen tarpeessa. Last Planner järjestelmä käytettynä yhdessä TTP:n (toteutumisprosentti) kanssa löydettiin sopivaksi menetelmäksi ohjata suunnitteluprosessin luotettavuutta ja todella johtaa prosessia. Alemmat kustannukset (jopa 20%), lyhyempi aikataulu, vähemmän virheitä, parempi laatu ja suurempi asiakastyytyväisyys ovat etuja, joita oletetaan saavutettavan tällä tavalla. Viimeisintä ilmiötä, tuotemallinnusta varten on saatavissa ohjeita ja työkaluja. On kuitenkin opeteltava käyttämään uusia ohjelmia ja sietämään niiden vajavaisuuksia. Olemassa olevien hyötyjen pitäisi silti voimakkaasti rohkaista käyttöä ja jatkokehitystä. Sen sijaan, että on vain työkalu, mallintamisella on potentiaalia työtapojen ohjaamisessa ja tuottavuuden parantamisessa. Organisatoriset näkökohdat nousivat estämään suunnittelun ohjauksen toimimista parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjoittaja pystyi tunnistamaan kolme eri mikro-organisaatiomallia, jotka nimettiin tuotanto-, projekti- ja prosessiorientoituneiksi organisaatioiksi. Kirjoittaja näkee, että prosessiorientoitunut malli on vastaus design-build filosofian vaatimuksiin, mutta kaikkia kolmea käytetään. Tuotannon ja suunnittelun läheisempi yhteistyö saatetaan saavuttaa, kun nämä toiminnot sijaitsevat samassa liiketoimintayksikössä ja käyttämällä tuotannossa yhteistä resurssipoolia. Suunnittelun ohjauksen osaamista voidaan kehittää henkilöstön osan erikoistumisella design-build hankkeisiin. Itse asiassa design-build ei ole kovin hyvin määritelty, mitä suositellaan kehityskohteeksi tulevaisuudessa. Luonnollisesti design-build organisaatiot ovat myös lisätutkimuksen tarpeessa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa laajemmin rakentamisliiketoiminnassa