Helsingin vesijohtoverkoston vuotavuusindeksin määrittäminen ja vuotohallinnan kehittäminen

Helsingin Veden laskuttamatonta vesimäärää kuvaava prosenttiluku on vesijohtoverkostoon pumpattujen vesimäärien ja vedenmyyntitietojen mukaan kasvanut tasaisesti. Laskuttamattoman vesimäärän kasvava trendi on huolestuttava, sillä se kertoo vesijohtoverkoston vuotavuuden lisääntymisestä. Vesijohtoverkoston vuotavuuden kuvaamiseen on Helsingissä käytetty perinteisiä vuotovesimäärää kuvaavia tunnuslukuja, ja näihin on perustunut myös vertailu muiden kotimaisten ja pohjoismaisten vesilaitoksien kanssa. Perinteisten tunnuslukujen käyttöön liittyy kuitenkin monia ongelmia, jotka saatavat vääristää vuotovesimäärien vertailua vesilaitosten välillä tai aiheuttaa virhepäätelmiä arvioitaessa vesijohtoverkoston kuntoa. IWAn (International Water Association) suositus vesijohtoverkoston vuotavuuden kuvaamiseen on vuotavuusindeksi eli ILI- luku. Todellisen vuotovesimäärän selvittämiseksi on tunnettava verkostoon pumpatun veden vesitase ja sen oleellisen osan eli laskuttamattoman vesimäärän koostumus. Vuotoveden vähentäminen on mandollista vuotohallintaa kehittämällä. Vuotohallinnan menetelmiä ovat vesijohtoverkoston painetason hallinta, verkoston kunnon hallinta, aktiivinen vuotohallinta ja vuotojen korjauksen nopeus ja laatu. Vuotohallintaan liittyy oleellisesti tavoiteltavan vuototason käsite joka kertoo rajan, jonka jälkeen vuotovesimäärän vähentämiseksi ei enää ole järkevää tehdä lisää investointeja tai käyttää enempää resursseja. Tässä työssä on määritetty Helsingin Veden verkostoon pumpatun vesimäärän vesitase ja Helsingin vesijohtoverkoston vuotavuusindeksi vuonna 2006. Lisäksi työssä on esitelty vuotohallinnan menetelmiä, pohdittu tavoiteltavan vuototason määrittämiseen liittyviä asioita ja annettu toimenpide-ehdotuksia Helsingin Veden vuotohallinnan kehittämiseksi