Matalataajuiset digitaaliset siirtomenetelmät sotilassovelluksille

Matalien taajuuksien hyödyntäminen on jäänyt verrattain vähäiseksi, kun on siirrytty käyttämään yhä suurempia taajuuksia. Nykyaikana pääpaino on suurikapasiteettisella mikroaaltoalueella. Rajatuissa tapauksissa matalat taajuudet voivat kuitenkin olla hyödyllisiä myös moderneissa sotilassovelluksissa. Sotilaskäyttöön tarkoitettujen tietoliikennesovellusten vaatimukset ovat tiukemmat kuin tavalliseen kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen sovellusten. Näihin erityisvaatimuksiin kuuluvat Iähetteen hankala havaittavuus, tehokas salaus ja vaikea häirittävyys. Tässä diplomityössä tutkitaan miten näihin vaatimuksiin päästään käyttäen matalia taajuuksia. Näistä taajuuksista keskitytään pääosin LF-alueeseen, jota kutsutaan myös pitkäaaltoalueeksi. Matalien taajuuksien käytön etuihin voidaan lukea niiden hyvä ja vaihestabiili eteneminen. Pitkät aallot etenevät maa-aallon ansiosta jopa tuhansien kilometrien päähän. Toinen hyvä puoli niiden käytössä on vastaanottimen hyvin pieni virrankulutus. Huonoihin puoliin kuuluvat suuri häiriötaso ja antennirakenteiden suuruus etenkin lähetyspuolella. Toisaalta, vastaanotinantenneiksi on enemmän vaihtoehtoja kuin lähetysantenniksi. Luonnollisesti, bittinopeudet jäävät pieniksi kapean siirtokaistan vuoksi. On tilanteita, jolloin pitäisi saada siirrettyä edes lyhyt viesti paikasta toiseen. Esimerkiksi hyvin tärkeiden sanomien, kuten komentojen ja kuittausten siirtoon ei tarvita suurta nopeutta. Tällöin voimavarat voidaan nopeuden sijasta suunnata viestin toimitusvarmuuteen. Siirtokaistan pienuus antaa myös mahdollisuuksia. Bittinopeuden ollessa alhainen, jää vastaanottimelle paljon laskenta- aikaa yhtä näytettä kohden. Tällöin käytetty tekniikka voi olla hyvinkin monimutkainen. Diplomityö sisältää kartoituksen nykytekniikan tuomista mahdollisuuksista pienitehoisten radioyhteyksien hyödyntämiseen elektronisen sodankäynnin (ELSO) olosuhteissa. Pääpainona on tutkia, miten toteutetaan hidas päästä-päähän kommunikointimenettely. Työ pohjautuu mahdollisimman suuressa määrin digitaalitekniikkaan