Vety ja polttokennot: Nykyinen teknologia ja kehitysnäkymät Suomessa ja Euroopassa

Tässä työssä tehtiin kirjallisuusselvitys vetyteknologioiden viimeaikaisesta kehityksestä sekä esiteltiin Suomen ja muiden Euroopan Unionin maiden sekä tutkimusyhteisöjen suunnitelmia siirtyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan vetytalouteen. Tärkeimmät syyt vetyteknologioihin siirtymiselle ovat nykyiseen energiantuotantoon ja käyttöön liittyvät maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, moottoriliikenteen aiheuttamat paikalliset ilmanlaatuongelmat, fossiilisten polttoaineiden rajoitettu saatavuus ja korkea hinta sekä koko maailman riippuvuus poliittisesti epävakaasta Lähi-Idästä tuotavasta öljystä. Työssä kuvaillaan nykyiset sekä mahdollisesti lähitulevaisuudessa käytettävät teknologiat vedyn tuottamiseen, varastointiin, kuljetukseen ja käyttöön. Selvityksessä tuodaan esille teknologian nykytila, uusin kehitys, pahimmat ongelmat sekä kehitysnäkymät. Lisäksi arvioidaan vetyteknologioiden käyttömahdollisuuksia tulevaisuuden liikenne-, energiantuotanto- ja kannettavissa sovelluksissa. Lokakuussa 2002, Euroopan komissio asetti "High Level Group for Hydrogen and Fuel Cells" ryhmän pohtimaan Euroopan Unionin yhteistä vetystrategiaa. Ryhmä sisälsi edustajia sekä Euroopan tutkimuslaitoksista että teollisuudesta. Ryhmän tehtävä oli muodostaa yhteinen visio vetyteknologioiden osuudesta tulevaisuuden kestävissä energiajärjestelmissä. Ryhmän loppuraporttiin perustuva visio ja sen mukaiset tulevaisuuden näkymät Suomessa ja Euroopassa esitellään tässä työssä. Yksi ryhmän tärkeimmistä suosituksista oli perustaa EU tason "Hydrogen and Fuel Cells Teknology Platform" organisoimaan eurooppalaista vety- ja polttokennotutkimusta. Tässä työssä esitellään myös tärkeimpiä Euroopassa käynnissä olevia tutkimus- ja kokeiluprojekteja. Osana Hydrogen and Fuel Cells Technology Platform:in toimintaa, Euroopan Unioni yrittää aikaansaada julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä tarvittavan teknologian kehittämiseksi. Myös Suomessa oli tarve arvioida tilanne, miten yritykset haluavat osallistua ja millaista osaamista ja resursseja Suomesta löytyy. Tästä syystä VTT teki yhteistyössä Tekes:in kanssa sähköpostikyselyn teollisuuden kiinnostuksesta asiaan. Tähän työhön sisältyy yhteenveto kyselyn tuloksista