Näkövammaisten ja -ongelmaisten näyttöpäätetyön näyttöteknologia ja valaistus

Näkövammarekisterin vuoden 2004 tilastojen mukaan työikäisiä näkövammaisia on Suomessa noin 10 000. Täystyöllisten näkövammaisten osuus heistä on 22 %, suurimpana ammattiryhmänään toimistotyöntekijät. Koska apuvälineillä ja näönkäytönohjauksella on mahdollista ratkaista vain osa näyttöpäätetyöhön liittyvistä ongelmista, on tärkeää selvittää, miten muuten heidän työolojaan voisi parantaa. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, miten valaistuksella ja näytön ominaisuuksilla voitaisiin vaikuttaa näköongelmaisten suorituskykyyn näyttöpäätetyössä. Diplomityön kirjallisuusosassa tutustuttiin näyttöpäätetyössä käytetyimpiin näyttöteknologioihin, valaistuksen laatutekijöihin sekä näkövammaisuuteen. Näiden pohjalta selvitettiin, mitä erityisvaatimuksia näköongelmat asettavat toimistotilan valaistukselle ja käytettävälle näytölle. Aiheesta tehdyt tutkimukset osoittivat, ettei näyttöpäätetyössä valaistukselle ja näytöille asetettavia vaatimuksia voi täysin erotella toisistaan. Diplomityössä onnistuttiin kuitenkin erottelemaan näitä vaatimuksia näkövammakohtaisesti. Tärkein osa tutkimusta perustui Näkökeskus Visiossa suoritettuihin koehenkilötesteihin. Niissä mitattiin valaistusvoimakkuuden vaikutusta suorituskykyyn, kun suorituskyvyn mittana käytettiin näöntarkkuutta ja lukunopeutta. Testit suoritettiin kahdelta erilaiselta nestekidenäytöltä sekä paperilta viidellä huoneen yleisvalaistuksen tasolla. Koehenkilöinä toimi 11 näkövammaista ja seitsemän näköongelmaista. Heidän tuloksiaan verrattiin kuuden normaalinäköisen henkilön tuloksiin. Tutkimuksen mukaan valaistustaso vaikutti näköongelmista kärsivien suorituskykyyn sekä näytöltä että paperilta luettaessa. Eri silmäsairauksia edustavien henkilöiden kohdalla vaihtelu oli kuitenkin yksilöllistä. Miellyttävyysarvion perusteella heidät pystyi karkeasti jakamaan kahteen ryhmään: ne, joiden valontarve oli lisääntynyt ja ne, jotka olivat erityisen herkkiä häikäisylle. Verkkokalvon pigmenttirappeumaa sairastavat hyötyivät merkittävästi valaistuksesta, joka paransi näkökohteen kontrastia. Tulokset jättivät kuitenkin vielä paljon tilaa jatkotutkimukselle sekä testimenetelmän parantamiselle