Rakennusvaipan ja ilmanvaihdon vaikutus asuinrakennuksen energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin

Tuleva rakennusten energialuokitus nostanee rakennusten energiatehokkuuden merkitystä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voidaanko asuinrakennuksen energiatehokkuutta parantaa kustannustehokkaasti pienentämällä rakennusvaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Referenssitasona pidetään nykyisten rakentamismääräysten mukaan rakennettua rakennusta. Laskelmien lähtökohtana on käytetty jo rakennettua 127 asm2:n pientaloa ja 2 076 asm2:n kerrostaloa, jotka sijaitsevat Vantaalla. Pientalossa on vertailtu kuutta eri vaihtoehtoratkaisua ja kerrostalossa neljää. Rakennusvaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä pienentämällä saadaan pientalon kokonaisenergiankulutusta pienennettyä 5 - 28 % ja kerrostalon 2 - 16 %. Lämpöhäviöiden pienentämiseen tehtävät lisäinvestoinnit nostavat pientalon rakennusinvestointia 0,4 - 3,9 % ja kerrostalon 0,5 - 4,3 % määräystason rakennukseen nähden. Lisäinvestointien suuruutta voidaan pienentää, jos rakennuksen lämpöhäviöt ovat niin pienet, että lämmitys voidaan hoitaa ilmanvaihdon avulla ja erillinen lämmitysjärjestelmä voidaan jättää pois. Muutaman prosentin lisäinvestoinneilla saadaan rakennuksen energiankulutusta pudotettua kymmeniä prosentteja. Lämpöhäviöiden pienentäminen on kannattavampaa pientalossa kuin kerrostalossa. Lisäinvestointien korottomat takaisinmaksuajat ovat sähkölämmitetyssä pientalossa 9 - 15 vuotta, kaukolämmitetyssä pientalossa 5 - 24 vuotta ja kaukolämmitetyssä kerros-talossa 19 - 47 vuotta. Lisäinvestoinneissa on materiaalikustannusten lisäksi otettu asennustyön ja rakennemuutosten hinta huomioon. Pientalon osalta löytyy lämpöhäviöitä pienentämällä vaihtoehtoja, joiden elinkaarikustannukset ovat pienempiä kuin rakentamismääräysten mukaan rakennetun talon. Sitä vastoin kerrostalossa rakentamismääräysten mukaisen rakennuksen elinkaarikustannukset ovat pienimmät lähes kaikissa vertailuissa Elinkaarikustannusten edullisimman ja kalleimman vaihtoehdon ero on pientalossa keskimäärin 6 /asm2 vuodessa ja kerrostalossa 4 /asm2 vuodessa. Erot eivät ole suuria, kun niitä vertaa koko rakennusinvestoinnin ja kokonaisenergian-kulutuksen vuosikustannuksiin