Tapaustutkimus ohjelmistoprosessin kehittämisestä ketteriin lähetysmistapoihin perustuen

Ohjelmistokehityshankkeille tavanomaiset epäonnistumiset voidaan usein johtaa epäsopivan tai epätehokkaan ohjelmistoprosessin syyksi. Tämä tutkimus tutkii kuinka ohjelmistoprosessia on mahdollista kehittää 24 henkisessä nopeasti kasvavassa yrityksessä, jolle tyypillisen ohjelmistoprojektin ominaisuudet alkutilanteessa ovat: 2 hengen tiimikoko, 2 kuukauden kesto ja aikataulukriittisyys. Kuitenkin kasvamisen myötä, 5-10 vuoden kuluttua tyypillisen ohjelmistoprojektin ominaisuudet yrityksessä voivatkin suunnitelmien mukaan olla: 10 hengen tiimikoko, 10 kuukauden kesto, ja laatukriittisyys. Lähestymistavaksi prosessinkehittämiseen valittiin ketterät menetelmät, jotka soveltuvat nimenomaan pienille organisaatioille, joiden ohjelmistokehityksen rooli on kuvatulla tavalla epämääräinen. Lähestymistapa tutkimukseen oli alun perin toimintatutkimus mutta koska prosessin kehittämisaktiviteetti tuli tehdyksi niin kiireisesti ja huolimattomasti, niin tutkimuksen painopiste siirtyikin prosessikehityksen analysointiin ja arviointiin. Tämä tutkimus on siis käytännössä tapaustutkimus tapahtumasta, miten ohjelmistoprosessin kehittämisessä vähän kokenut mutta motivoitunut yksilö ryhtyy suorittamaan prosessinkehitystä haasteellisessa kohdeorganisaatiossa. Ohjelmistoprosessin kehittäminen yrityksessä siis epäonnistui. Toisaalta myös suurilta takaiskuilta vältyttiin. Virheet, joita prosessinkehittämisessä tehtiin, eivät olleet erikoisia, vaan ne olisi ollut mahdollista nähdä ennalta olemassa olevan ja dokumentoidun tiedon avulla. Tieteellisestä näkökulmasta tämän tutkimuksen tulokset antavat lisätukea seuraaville suhteellisen hyväksytyille väittämille/teorioille: pienten yritysten tulisi tukeutua vahvuuksiinsa henkilöstön osallistumisen kautta; kulttuurilliset, ihmis- ja kommunikaation liittyvät tekijät ovat tärkeitä ketterässä ohjelmistokehityksessä; prosessinkehittämistavoitteiden asettaminen konkreettisiksi ja tarkennetuiksi on tärkeää; ja uusien käyttöön otettavien käytäntöjen, ja niihin kuuluvien tekniikoiden kouluttaminen on tärkeää. Lisäksi tässä tutkimuksessa spekuloitiin, että ohjelmistoprosessin kehityshankkeen laajuuden asettaminen tarpeeksi pieneksi on tärkeää erityisesti, kun prosessinkehittämisresurssit ovat kokemattomia, kohdeorganisaation työntekijöiden motivaatio on piilevä, ja toimintaympäristö on ohjelmistokehityksen kannalta haasteellinen