Kiinteistökohtainen jäteveden pienpuhdistamo olemassa olevia saostuskaivoja hyödyntäen

Kiinteistökohtaisten jäteveden puhdistusratkaisujen kehittymisellä ja kehittämisellä pyritään vastaamaan uusiin haja-asutusalueiden ympäristöasetuksiin ja jätevedenpuhdistusvaatimuksiin. Uuden asetuksen (542/2003) mukaan, haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jäteveden käsittely tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu haitallisia terveys- eikä ympäristövaikutuksia. Asetuksen tavoitteen saavuttamiseksi ja kiinteistönhaltijan vastuun helpottamiseksi on erittäin tärkeää kehittää ja tutkia toimintavarmoja, helposti ylläpitäviä ja ympäristöön sopeutuvia jätevedenkäsittelyvaihtoehtoja. Sellainen vaihtoehto olisi kiinteistökohtainen jäteveden pienpuhdistamo olemassa olevia saostuskaivoja hyödyntäen. Tutkimusprojektin tarkoituksena on tarkastella kiinteistökohtaisen saostuskaivoja hyödyntävän pienpuhdistamon toimivuutta ja jätevedenpuhdistusprosessia. Tutkimuksessa on myös tarkoitus selvittää puhdistusprosessin optimaalisia olosuhteita ja ohjausta sekä tarkastella puhdistamon taloudellisuutta ja monistettavuutta useille haja-asutusalueen kiinteistöille. Tutkimuksessa tutkittiin kaksi pienpuhdistamoa, jotka ovat toteutettuja saostuskaivoihin. Puhdistusprosessi on kemiallis-biologinen. Puhdistusperiaate ja rakenne ovat samankaltaisia kuin tehdasvalmistetuissa kiinteistökohtaisissa pienpuhdistamoissa. Tutkimuksen aikana törmättiin erilaisiin ongelmiin ylläpidon suhteen. Siksi ei saatu varteenotettavia tuloksia jokaiselta näytteenottokerralta tutkimuksen aikana, ja sen takia on vaikeaa tehdä varmoja johtopäätöksiä puhdistamon toimivuudesta. Muutenkin on hankalaa yleistää tämänkaltaisten pienpuhdistamoiden toimivuutta kahden pienpuhdistamon toiminnan perusteella, koska pienpuhdistamon toiminta on erittäin puhdistamo- ja kiinteistökohtaista. Kuitenkin, tulokset viittaavat siihen, että on mahdollista tuottaa uuden asetuksen mukaisia puhdistustuloksia tutkitulla prosessilla. Typenpoisto vaikuttaa olevan se kriittinen tekijä tässä puhdistusprosessissa, mikä ehkä johtuu siitä, että happipitoisuus on liian korkea prosessissa ja orgaanisen aineen osuus aktiivilietteessä on liian matala. Tuloksen perusteella ei voida sanoa, miten prosessin ohjaus tulisi parhaiten toteuttaa. Itse puhdistamolaitteessa ei ollut ongelmia tutkimuksen aikana, kun vain ylläpidosta huolehdittiin. Esteitä tämänkaltaisen puhdistusjärjestelmän monistettavuuteen useille haja-asutusalueen kiinteistöille ei pitäisi olla. Menetelmä on asennusvaiheessa edullisempaa kuin muut pienpuhdistamot, mutta ylläpidoltaan se on yhtä suuri menoerä. Raportissa on esitetty muutamia parannusehdotuksia, joiden avulla saisi varmatoimisemman puhdistusprosessin