Kansainvälisten toiminnanohjausjärjestelmäprojektien johtaminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää tehokkaita toimintatapoja kansainvälisten toiminnanohjausjärjestelmäprojektien johtamiseen. Työssä tutkittiin toiminnanohjausjärjestelmien rakentamisprojektien ominaispiirteitä ja niistä johtuvia vaatimuksia projektin johtamiseen. Yleisten projektijohtamisen piirteiden lisäksi tutkittiin erityisesti kulttuurin ja institutionaalisten tekijöiden vaikutusta kansainvälisissä projekteissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin case-tutkimusta. Empiirinen tieto kerättiin pääosin haastattelemalla projektipäälliköitä, konsultteja ja projektisponsoreita case-yrityksestä. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua ja haastatteluja tehtiin tutkimusta varten kahdeksan case-projektien eri vaiheissa. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkittiin kahta case-tapausta. Toisessa projektissa toiminnanohjausjärjestelmä tehtiin kokonaan uuden tuotantolaitoksen yhteyteen. Tehdasta rakennettiin kokonaisuudessaan samanaikaisesti järjestelmäprojektin kanssa. Projektin tapahtumapaikkana oli Meksiko. Toisessa projektissa järjestelmä pystytettiin jo olemassa olevaan tuotantolaitokseen, jonka omistavan yhtiön case-yhtiö osti Kiinasta. Tutkimuksessa vertailtiin näiden kahden erilaisen projektilähtökohdan vaikutusta projektin johtamiseen. Lisäksi tutkittiin kulttuurin ja institutionaalisten tekijöiden vaikutusta, koska case-projektit tapahtuivat hyvin erilaisissa kulttuureissa verrattuna sekä toisiinsa, että suomalaiseen kulttuuriin. Tutkimuksessa käytettiin apuna yhdeksää projektihallinnan osa-aluetta, joiden kautta tutkittiin toiminnanohjausjärjestelmien projektijohtamisen erityispiirteitä. Esiin nousseina tekijöinä voidaan mainita kommunikaation suuri vaikutus, täysipäiväisen projektitiimin tärkeys, loppukäyttäjien kouluttaminen, muutosvastarinnan hallinta, liiketoimintatarpeen ja prosessien huomioiminen, konsulttien käytön hyödyllisyys projekteissa sekä globaalisti yhtenäisten prosessien luominen kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Lisäksi todettiin, että kulttuuristen ja institutionaalisten erojen huomioimatta jättäminen saattaa aiheuttaa projektille suuria ja yllättäviä kuluja