Käyttäjäpalvelujen järjestäminen kunnissa

Kuntien eri hallintokunnat ovat perinteisesti tuottaneet tukipalvelunsa itse. Monien tukipalveluiden osalta kunnissa on siirrytty keskitettyyn tuotantoon tai palveluhankintoihin. Käyttäjäpalvelut järjestetään kuitenkin edelleen monin paikoin hallintokunnittain. Työn tarkoituksena on selvittää käyttäjäpalvelujen organisoinnin kehittämismahdollisuuksia sekä kuntien näkemystä siitä, mitkä käyttäjäpalvelut niiden tulisi tuottaa itse jatkossa omana työnä. Lisäksi työssä kartoitetaan kuntien tietoisuutta käyttäjäpalvelujen kustannuksista. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja haastatteluina suomalaisissa kunnissa. Haastattelut suoritettiin kuudessa erikokoisessa kunnassa, jotka sijaitsivat eri puolilla Suomea. Käyttäjäpalveluista tutkimuksessa käsitellään vahtimestari-, ruokailu-, informaatio-, hankinta-, postitus- ja kopiointi- sekä kuljetuspalveluja. Tutkimuksen mukaan käyttäjäpalvelut järjestetään pääsääntöisesti edelleen hallintokunnittain hajautetusti, mutta kehitys kohti keskitetympää järjestämismallia on käynnissä. Käyttäjäpalvelujen järjestämisessä on eroa erilaisten kuntien kesken, mutta kehityssuuntien osalta ei eroa ole juurikaan havaittavissa. Kunnat haluavat jatkossa tuottaa itse omana työnä ainakin ydintoimintaa ja asiakasrajapintaa lähellä olevat käyttäjäpalvelut, kuten arkistoinnin ja vahtimestaripalvelut. Kuntien käyttäjäpalveluiden kustannustietoisuus on edelleen vähäistä, johon osasyynä on käyttäjäpalveluiden hajautettu tuottamismalli. Tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa suomalaisissa kunnissa käyttäjäpalvelut tullaan järjestämään nykyistä keskitetymmin ja ostopalveluiden käyttö oman palvelutuotannon tukena tulee lisääntymään. Muutos ei kuitenkaan tule olemaan nopea, sillä yli puolissa vastauksista ei nähty tarvetta käyttäjäpalvelujen organisoinnin kehittämiselle