Kompensaatio infrahankkeissa

Uuden infrastruktuurin rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu usein haitallisia vaikutuksia lähialueille, jotka saattavat kohdistua hyvinkin epätasaisesti eri aluille. Haittoja voidaan vähentää vaikutusten välttämisellä, lieventämistoimenpiteillä ja mahdollisella kompensaatiolla. Välttämisellä estetään haittojen syntyminen esimerkiksi kiertämällä asuinalueet ja muut herkät alueet. Lieventämistoimenpiteillä pyritään vähentämään vaikutuksia esimerkiksi meluesteillä. Haittoja voidaan torjua myös kompensaatiolla, joka pyrkii korvaamaan uudesta infrastruktuurista koituvia menetyksiä erilaisilla, pääasiassa ei-rahallisilla toimenpiteillä. Työn tavoitteiksi nimettiin kompensaation rajapinnan, pelisääntöjen, kohdentumisen sekä mahdollisuuksien ja uhkien määritteleminen. Lisäksi tarkoitus oli selventää, mitä kompensaatiolla tavoitellaan, miten nykyinen lainsäädäntö suhtautuu kompensaatioihin ja pohtia kompensaation roolia osana suunnitteluprosessia/ympäristövaikutusten arviointia. Kirjallisuustutkimuksessa löydettiin erilaisia kompensaatioita, jotka luokiteltiin työn alussa kohdistumisen perusteella ekologisiin, sosiaalisiin, maisemallisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kompensaatioihin. Tarkka tyypittely osoittautui työn aikana hankalaksi. Järkevämpää olisikin jakaa kompensaatiot karkeasti ihmisiin kohdistuvien ja luontoon kohdistuviin. Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia kompensaatioita hankkeiden vaikutusten tasapainottamiseksi. Sen sijaan suomalaisessa suunnitteluprosessissa kompensaatioajatus on uusi. Kompensaatioiden soveltuvuutta Suomeen pohdittiin ulkomaisten esimerkkihankkeiden kautta. Työn päähuomio kiinnittyi muihin kuin Natura 2000 -alueisiin kohdistuviin kompensaatioihin. Esimerkkihankkeiden kompensaatiot vaikuttivat toteuttamiskelpoisilta myös Suomen oloissa. Myös Kompensaatio infrahankkeissa -seminaarissa tehdyn kyselyn tulosten pohjalta etenkin luontoarvoihin kohdistuville kompensaatioille tuntuu olevan tarvetta. Sosiaalisten kompensaatioiden osalta tarpeellisena nähtiin ainakin nykyinen tilusjärjestelymahdollisuus sekä sen kehittäminen. Toisaalta kyselyn vastaukset nostivat esille myös useita epävarmuustekijöitä ja uhkia. Tämä työ toimi eräänlaisena avauksena kompensaatioajatuksen kehittämiselle liikennehankkeiden yhteydessä. Työn tuloksista voi päätellä, että kompensaatioiden tutkimista infrahankkeiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi kannattaa jatkaa. Kompensaatio voisi tuoda oikeudenmukaisuutta haittojen kohdentumiseen ja auttaa vastamaan esimerkiksi kiristyneisiin ympäristövaatimuksiin