Organisaation innovatiivisuuden edellytysten ja tulosten mittaaminen

Yritysten on nykyään lähes pakko uudistua, innovoida, pysyäkseen hengissä ja kukoistaakseen. Yritysten pitää kehittyä: keksiä uusia tuotteita, prosesseja ja tapoja toimia eri tahojen kanssa säilyttääkseen kilpailuetunsa. On siis tärkeää ymmärtää organisaation uudistumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotta niihin voisi yrittää vaikuttaa. Kirjallisuudessa on tutkittu organisaation innovatiivisuutta laajasti. Itse käsitteestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ei kuitenkaan ole päästy sopuun. Mitään vakiintunutta teoreettista mallia ei organisaation innovatiivisuudesta myöskään ole tehty. Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa innovatiivisuusmittaristo UPM-Kymmene Oyj:lle (UPM). Tavoitteen saavuttamiseksi työssä kehitettiin teoreettinen malli organisaation innovatiivisuudesta. Tämä malli sisältää viisi luokkaa innovatiivisuusmittareille. Mittareita etsittiin ensisijaisesti kirjallisuudesta, mutta UPM:n erityispiirteet oli otettava huomioon niiden valinnassa. Teoreettisen mallin taustalla on syy-seuraus -suhde. Näin päästään käsiksi tutkittavan ilmiön dynamiikkaan. Mallissa on kolme luokkaa innovatiivisuudelle: edellytykset (syyt) sekä kaksi luokkaa seurauksille: volyymi ja hyöty. Mittarit jaettiin vielä mielipiteisiin perustuviin ja konkreettisia asioita mittaaviin luokkiin. Koska volyymin mittaamiseen ei nähty järkeväksi käyttää mielipiteisiin pohjautuvia mittareita, saatiin mittaristoon kaikkiaan viisi luokkaa mittareille. Mittariston nimi on innovatiivisuusindeksi. Koska malli pohjautuu syy-seuraus -suhteelle, voidaan tästä johtaa seuraavia asioita. Ensinnäkin, jos syy-seuraus -suhde toimii, seurauksiin voidaan vaikuttaa yksinomaan niiden syiden avulla. Toisekseen mielipiteisiin pohjautuviin mittareihin voidaan vaikuttaa ensisijaisesti henkilöjohtamisella, ei säännöillä. Konkreettisiin mittareihin puolestaan voidaan vaikuttaa erinäisillä liikkeenjohdollisilla toimenpiteillä, kuten erilaisiin prosesseihin tai toimintatapoihin kohdistuvilla päätöksillä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että mittariston antamat tulokset helpottavat johtamista. Eri organisaatiotasoilla innovatiivisuusmittaristoa käytetään eri tarkoituksiin. Myös mittarit vaihtelevat eri organisaatiotasojen kesken. Tämän vuoksi eri organisaatiotasot vaativat erilaisia mittaristoja. UPM:n organisaatio on jaettu työssä kolmeen tasoon: yksikkö-, toimiala-, sekä konsernitasoon. Lisäksi, koska joidenkin yksiköiden toimenkuva ja tarkoitus ovat varsin erikoisia, on niille muodostettava oma mittaristo, indeksi. Eri indeksit, vaikkakin erilaisia, sisältävät myös samoja mittareita. Näin indeksien antamia tuloksia voidaan vertailla keskenään. Työssä kehitetty ajatusmalli ja mittaristo ovat alku kokonaisvaltaiselle innovatiivisuuden mittaamiselle yrityksissä. UPM:ssä on tarkoitus saada mittaristo käyttöön kaikissa yksiköissä. Innovatiivisuuden mittaaminen UPM:ssä on osa suurempaa tehtävää: nostaa sen innovatiivisuuden tasoa